Viikatemies

Luokka: Lyöntipelit
Pakka: 52 korttia
Pelaajamäärä: 2, 3, 4

Viikatemies on Ville Virtasalon kehittelemä korttipeli.

Pelin tavoite

Pelissä on tarkoitus päästä eroon korteistaan umpipakan loputtua.

Kortit

Erikoiskortteja ovat kaikki kuvakortit. Sotamiehiä lukuun ottamatta niillä on normaali pistearvonsa (kuningatar 12, kuningas 13, ässä 14/1) ja ne noudattavat maiden arvojärjestystä. Samanarvoisia erikoiskortteja voi lyödä kerralla useampia alla olevien sääntöjen mukaisesti, mutta niiden käyttäminen värisarjoissa on kielletty. Kaikkiin erikoiskortteihin liittyy myös poikkeussääntöjä.

Sotamies: Kaataa ristiä (pistearvosta poiketen myös ristikuningattaren) ja kaatuu itse tyhjällä pöydällä, jolloin kaataja saa jatkaa. Sotamies ei noudata maiden arvojärjestystä, eli kaikki sotamiehet kaatavat ristiä, mutta sitä ei myöskään hyväksytä minkään muun maan päälle. Sotamiehiä voi kuitenkin kaataa monta kerralla välittämättä niiden maiden arvojärjestyksestä.

Kuningatar: Seuraavana vuorossa oleva pelaaja joutuu nostamaan avopakan, paitsi jos hänellä on arvokkaampi kuningatar, sopiva kaatokortti tai ässä. Jos kuningattaren päälle laittaa uuden kuningattaren, sen täytyy aina olla edellistä korkeampaa maata. Normaalista usean saman säännöstä ja maan pistevaihdosta poiketen neljä kuningatarta ei siis voi olla päällekkäin ja kaatua, elleivät ne ole maiden mukaisessa arvojärjestyksessä. Kuningatar on myös ainoa kortti, jonka päälle Viikatemies ei käy.

Kuningas (paitsi ristikuningas eli Viikatemies): Kaataa pataa, herttaa ja ruutua. Kuningas ei kaadu tyhjällä pöydällä (laittaja ei silloin saa jatkaa), jolloin sen pistearvo on normaali 13. Kuningas kaataa omaa ja kaikkia sen alapuolella olevia maita, mutta sitä ei voi laittaa ristin päälle. Pöydälle jäänyt kuningas kaatuu arvokkaammalla kuninkaalla, alempiarvoinen kuningas johtaa maan pistevaihtoon. Kaadettaessa kahdella tai kolmella kuninkaalla ne kaatuvat kaikki kerralla, mutta tyhjään pöytään lyötäessä ne jäävät paikalleen. Tyhjään pöytään lyötäessä on siis mahdollista nähdä tilanne, jossa arvokkaampi kuningas on heikomman päällä ilman että kyseinen avopakka kaatuu.

Jos kahta tai kolmea kuningasta käytetään kerralla kaadettaessa, niiden järjestys voi luonnollisesti olla mikä tahansa, kunhan kaatotilanne noudattaa säädettyä yliottopakkoa – eli päällimmäinen kuningas voi esim. olla alempana olevaa kuningasta alempiarvoisempi, kunhan käden ensimmäinen kuningas käy sääntöjen mukaisesti avopakan päällimmäisimpänä olevan kortin päälle.

Ässä: Pistearvoltaan kädessä maansa korkein (14) ja pöydällä maansa alin kortti (1). Ässä käy siis maan arvojärjestyksen mukaisesti minkä tahansa kortin päälle (paitsi ei tietenkään Viikatemiehen) ja aloittaa samalla pistearvon yhdestä, jolloin myös sen päälle käy mikä tahansa sopiva kortti.

Ässän kaksoisarvoon liittyy siten erikoinen piirre. Pelaaja voi laittaa sen pöytään samanaikaisesti muiden ässien kanssa, hyödyntäen halutessaan maan pistevaihtomenetelmää. Seuraavana vuorossa oleva pelaaja ei kuitenkaan voi pistevaihtaa pöytä-ässää suoralla tavalla, koska kortin arvo ei ole pöydällä sama kuin kädessä. Tällöin pistevaihto on kuitenkin mahdollinen epäsuoralla tavalla.

Viikatemies eli ristikuningas: Seuraavana vuorossa oleva joutuu automaattisesti nostamaan avopakan ja hän menettää vuoronsa seuraavalle pelaajalle (paitsi kahden pelaajan kesken, jossa Viikatemiestä käytettäessä nostaja saa poikkeuksellisesti jatkaa). Kaatuu tyhjällä pöydällä, jolloin kaataja saa jatkaa. Arvojärjestyksestä poiketen Viikatemiestä ei voi laittaa kuningattaren päälle eikä sitä saa liittää muihin kortteihin. Viikatemies on oma erikoiskorttinsa eikä kuulu kuninkaisiin.

Jako

Pelaajille jaetaan kahdeksan käsikorttia tavallista 52 kortin pakasta.

Pelin kulku

Etukäsi eli jakajan vasemmalla puolella oleva pelaaja aloittaa pelin laittamalla haluamansa kortin pöytään ja ottamalla sitten uuden kortin umpipakasta.

Pelaajat nostavat vuorollaan kortteja saman verran kuin laittavat niitä pöydälle niin että kädessä on aina kahdeksan korttia.

Jos joku pelaajista joutuu tilanteeseen jossa hänellä ei ole pöytään sopivaa korttia, hän joutuu nostamaan avopakan. Tällöin kyseinen pelaaja saa nostaa umpipakasta vasta sitten kun on päässyt eroon ylimääräisistä korteistaan. Kenenkään ei ole pakko käyttää korttejaan, eli pakan saa myös nostaa vapaaehtoisesti. Kummassakaan tapauksessa syytä ei tarvitse kertoa, mutta avopakan nostosta seuraa aina vuoron vaihtuminen seuraavaan pelaajaan. Ainoa poikkeus tästä on Viikatemiehen käyttö kaksinpelissä.

Avopakan voi kaataa joko kaatokortilla tai neljällä samanarvoisella kortilla (neloset). Kaataja saa aina jatkaa kaatotavasta riippumatta, eli hän aloittaa uuden avopakan. Tämä pätee myös silloin kun kaataminen tehdään tyhjältä pöydältä. Muutoin vuoron aikana saa yleisten korttipelisääntöjen mukaan toimia vain kerran.

Pelissä on yliottopakko, eli tarkoituksena on laittaa aina edellistä korkeampi kortti. Tätä varten käytetään korttien yleisen pistearvon lisäksi maiden arvojärjestystä. Maiden arvojärjestys on seuraava korkeimmasta alimpaan: risti, pata, hertta, ruutu.

Kaikki kortit noudattavat tätä arvojärjestystä (mukaan lukien erikoiskortit). Poikkeuksena ovat ainoastaan sotamiehet, jotka kaikki kaatavat ristiä. Korkeimpana maana risti onkin eräänlainen vakiovaltti. Pistearvolla on merkitystä silloin kun pelataan samaa maata, esimerkiksi pataseiska ei käy patayhdeksikön päälle. Vahvempi maa voittaa kuitenkin aina heikomman vaikka sen pistearvo olisikin pienempi,
esimerkiksi herttaviitosen päälle voi laittaa mitä tahansa pataa tai ristiä, mutta ei ruutua tai pienempää herttaa.

Edellä mainittua sääntöä voi kuitenkin kiertää käyttämällä maan pistevaihtoa, joka mahdollistaa maan vaihtamisen (yleensä alhaisemmaksi) pistearvon perusteella. Tällä tarkoitetaan samanarvoisia kortteja, ja tapoja on kaksi.

1. Suora vaihto: Avopakassa olevan kortin päälle laitetaan pistearvoltaan samanlainen kortti, esimerkiksi patakuutosen päälle ruutukuutonen.
2. Epäsuora vaihto: Avopakassa olevan kortin päälle laitetaan arvokkaampi kortti yhdistettynä pistearvoltaan toiseen samanarvoiseen korttiin, esimerkiksi herttakahdeksikon päälle parina ristikolmonen ja ruutukolmonen.

Molemmissa tavoissa parit, kolmoset tai neloset ovat sallittuja. Vaikka vaihtotavat muistuttavat toisiaan, on tärkeää ymmärtää miten ne eroavat yliottopakon noudattamisessa. Tämä koskee erityisesti erikoiskortteja, joiden käyttäminen pistevaihdossa on monimutkaisempaa. Pelaaja voi laittaa pöytään myös kädessään olevia värisarjoja. Näitä ovat pistearvoltaan peräkkäiset ja maaltaan samat kortit, esimerkiksi risti 8, 9, 10. Värisarjan vähimmäispituus on kaksi korttia, pisin mahdollinen on yhdeksän korttia (2–10). Värisarjoja ei voi yhdistää maan pistevaihtoon eikä niissä voi käyttää erikoiskortteja.

Pelin päättyminen

Peli loppuu, kun umpipakka on loppu ja joku pelaajista pääsee eroon korteistaan. Tämä pelaaja voittaa.