Ajomaa – Tikkiin ensimmäisenä pelatun kortin maa.
Alaväri – Risti tai ruutu. Erityisesti bridge-termi, mutta esiintyy muissakin yhteyksissä.
Ante – Alkupanos, joka kaikkien pelaajien on asetettava kierroksen alussa.
Avioliitto, aviopari – Saman maan kuningas ja kuningatar. Saksalaisilla korteilla pelattaessa avioparin muodostavat kuningas ja ober.
Avoin peli – Sitoumus, jossa pelaaja pelaa avoimin kortein ja vaikeuttaa siten peliään.
Dummy – Mielikuvituspelaaja, jonka kortit levitetään näkyville. Dummyn pari päättää, mitä kortteja dummy pelaa. Dummyä käytetään sitoumusbridgessä aina, pelinviejä pelaa myös parinsa korteilla. Tämä korttien näyttäminen lisää pelissä olevan informaation määrää. Muissa paripeleissä dummya käytetään toisinaan silloin, kun peliä halutaan pelata kolmistaan.
Etukäsi – Jakajan vasemmalla puolella istuva pelaaja, joka yleensä aloittaa pelin. Perinteisesti tästä pelaajasta on käytetty nimitystä etumies, mutta sukupuolisidonnaisen sanan käyttäminen ei ole perusteltua, kun neutraali vaihtoehto on aivan yhtä hyvä.
Grandi – Tikkipelissä jako, joka pelataan ilman valttia. Bridgessä valtittomasta pelistä käytetään nimitystä sangi.
Jako – Jako tarkoittaa varsinaisen korttien jakamisen lisäksi yhtä pelin kierrosta, joka alkaa korttien jakamisesta ja päättyy, kun kortit on pelattu ja kierroksen pisteet laskettu.
Kenkä – Varsinkin kasinoissa käytetty laatikko, jossa pakkoja pidetään. Kengästä voidaan vetää kortteja yksitellen ilman vaaraa, että ylimääräisiä kortteja paljastuu.
Kerjuu – Tikkipeleissä pelimuoto, jossa pelinviejä yrittää välttää tikkien voittamista muiden pelaajien yrittäessä estää tätä onnistumasta. Yksikin voitettu tikki tietää epäonnistumista. Lievempi muoto kerjuusta on piccolo, jossa pelinviejä saa voittaa yhden tikin. Kerjuusta käytetään joskus saksankielistä bettel-nimitystä.
Kuvakortti – Kuningas, kuningatar ja sotilas ovat tavallisen korttipakan kuvakortit. Muunlaisissa pakoissa kuvakortteja voi olla enemmänkin, esimerkiksi tarot-pakka lisää kuningattaren ja sotilaan väliin ratsun. Saksalaisissa pakoissa kuningatar ja sotilas on korvattu kahdella sotilaalla, oberilla ja unterilla.
Käsi – Pelaajan kädessä olevat kortit.
Leski – Jaossa pöytään jäävä nippu kortteja, joita pelinviejä voi käyttää kätensä parantamiseksi. Leskestä käytetään usein jotain pelikohtaista nimeä: skatissa se on skat, dobbmissa dobb, ranskalaisessa tarotissa koira (le chien) ja niin edelleen.
Maan tunnustaminen – Tikkipeleissä tyypillinen sääntö, jossa pelaajien on pelattava tikkiin samaa maata, millä tikki aloitettiin. Puhutaan myös maapakosta tai maantuntopakosta.
Matadorit – Pelin parhaat valtit. Yleensä kyseessä ovat tietyt valttikortit, jotka ovat aina samat ja voittavat tavallisen valttimaan. Ombressa matadorit ovat spadille (pataässä), manille (valttimaan pienin kortti) ja basta (ristiässä), nimiä näkee toisinaan muidenkin pelien yhteydessä. Matadorit voivat tarkoittaa myös katkeamatonta sarjaa parhaita valtteja: jos pelaajalla olisi valttimaasta kädessään A, K, Q, J, 10, hänellä olisi viisi matadoria. Esimerkiksi skatissa lasketaan, montako matadoria pelinviejällä on puolesta (omassa kädessä) tai vastaan (muilla pelaajilla). Tällä on suuri merkitys pisteenlaskun kannalta.
Misääri – Peli, jossa tavoitteena on välttää pisteiden keräämistä. Myös väistö, laisto tai passaus. Saksalaisissa peleissä misääristä käytetään usein nimeä ramsch, ranskalainen muoto on misére.
Mond – Tarot-peleissä valtti numero 21. Tulee ranskan sanasta ”la monde”, maailma.
Nostaminen – Jakaja antaa pakan vieressään istuvalle pelaajalle nostettavaksi. Tämä ottaa pakan päältä nipun kortteja siten, että kumpaankin osaan pakkaa jää enemmän kuin muutama kortti jäljelle ja asettaa nipun pakan viereen. Jakaja nostaa pakan loppuosan erotetun pinon päälle.
Numerokortti – Muu kuin kuvakortti.
Pagat – Tarot-peleissä valtti numero 1. Myös bagatto tai bégato.
Passaaminen – Pelaaja, joka passaa eli sanoo ”pas”, jättää vuoronsa käyttämättä.
Passaus – Pelimuoto, jossa pelaajat yrittävät välttää tikkien ottamista. Myös misääri.
Pelinviejä – Pelaaja, joka on tehnyt tarjouskierroksella korkeimman tarjouksen ja yrittää saavuttaa lupaamansa määrän tikkejä tai pisteitä.
Pistekortti – Kortti, jolla on pelin pisteenlaskussa joku pistearvo. Pistekortin vastakohta on tyhjä kortti.
Pistetikkipeli – Tikkipeli, jossa korteilla on tietyt pistearvot ja pelaajat yrittävät kerätä pisteitä voittamalla tikkejä. Tikkien määrällä sinänsä ei ole merkitystä, vain niissä voitetuilla korteilla.
Pöytäys – Pelaajan eteen kuvapuoli ylöspäin pelattavat kortit, esimerkiksi rommipeleissä.
Renonssi – Tikkipeleissä pelaajalla on jostain maasta renonssi, kun hänellä ei ole yhtään kyseisen maan korttia kädessään. Tällaista maata kutsutaan myös renomaaksi.
Sakaus – Pelaaja sakaa, kun hän pelaa tikkiin kortin, joka ei ole ajettua maata eikä valttia.
Schneider – Jos pelaaja tai joukkue ei pistetikkipeleissä onnistu saamaan neljännestä pisteistä, he ovat schneider. Schneider on saksaa ja tarkoittaa räätäliä. Schneider-sääntöä näkee erityisesti ässäkymppipeleissä, joissa rajana on 30 pistettä pakan 120 pisteestä. Schneider-voitto on yleensä kahden tavallisen voiton arvoinen.
Schwartz – Jos pelaaja tai joukkue ei pistetikkipelissä onnistu saamaan ollenkaan pisteitä, he ovat schwartz. Schwartz on saksaa ja tarkoittaa mustaa. Vastapuolen voittaminen schwartzilla on usein kolmen tai neljän tavallisen voiton arvoinen suoritus.
Silmäluku – Numerokorttien silmäluku on sama kuin kortin numeroarvo. Kuvakorttien silmäluvut ovat sotilaalle 11, kuningattarelle 12 ja kuninkaalle 13.
Skis – Tarot-peleissä narri, etenkin silloin kun se on korkein valtti. Nimi tulee ranskan sanasta excuse. Myös gstiess, stiess tai skíz.
Slammi – Yritys voittaa kaikki tai lähes kaikki tikit. Esimerkiksi bridgessä pikkuslammin saa voittamalla kaikki paitsi yhden tikin, isoslammin voittamalla kaikki tikit. Tulee ranskan sanasta chelem.
Sitoumustikkipeli – Tikkipeli, jossa pelinviejä lupaa saavuttaa tietyn määrän tikkejä tai pisteitä tai muun vastaavan tavoitteen. Tavoitteen alittamisesta, saavuttamisesta tai ylittämisestä seuraa pelistä riippuen erilaisia palkkioita ja rangaistuksia.
Soolo – Peleissä, joissa käytetään leskeä, soolo on sitoumus, jossa pelinviejä pelaa omilla korteillaan, vaihtamatta kortteja lesken kanssa. Vaihtuvilla pareilla pelattaessa soolo voi myös tarkoittaa peliä, jossa pelinviejä pelaa yksin ilman pari.
Tarjouskierros – Jaon alussa oleva huutokauppa, jossa pelaajat tekevät tarjouksia. Korkeimman tarjouksen tehneestä pelaajasta tulee yleensä pelinviejä.
Tikki – Kasa kortteja, johon jokainen pelaajista pelaa vähintään yhden kortin. Kun kaikki pelaajat ovat pelanneet tikkiin, suurimman kortin pelannut pelaaja voittaa yleensä tikin itselleen.
Trula – Tarot-peleissä arvovaltit eli 1, 21 ja narri. Tulee ranskan sanoista tout le trois eli kaikki kolme. Myös trull.
Työt – Korttien sekoittaminen ja jakaminen.
Valat – Alkuperäinen nimitys kaikkien tikkien voittamiselle (katso slammi), nykyisin käytössä lähinnä tarot-peleissä. Myös volat.
Valtti – Tikkipeleissä maa, joka voittaa kaikki muut maat. Valtti voi olla aina sama, vaihtua sattumanvaraisesti tai olla jonkun pelaajan päätettävissä.
Valttipakko – Pelaajan on pakko pelata tikkiin valttia, jos kädessä ei ole ajettua maata.
Ylimenopakko – Tikkipeleissä toisinaan esiintyvä sääntö, jonka mukaan pelaajan on pakko pelata tikkiin muiden pelaamia kortteja parempi kortti, mikäli kädessä sellainen on.
Ässäkymppipeli – Pistetikkipelien ryhmä, jossa ässillä ja kympeillä on erityinen pistearvo. Ässät ovat arvoltaan 11 pistettä ja kympit 10 pistettä. Myös kuvakorteista saa pisteitä. Ryhmään kuuluvat muun muassa kotimainen marjapussi ja sveitsiläiset jassit.