Guàn Dàn

Luokka: Kiipeämispelit
Pakka: 2 x 52 korttia
Pelaajamäärä: 4 pareittain

Guàn Dàn on suosittu kiinalainen korttipeli, jonka nimi 掼蛋 tarkoittaa ”kananmunien heittämistä”. Ilmeisesti jälkimmäinen merkki on aiemmin ollut 弹, joka myös lausutaan ”dàn” ja tarkoittaa ”kranaattia” tai ”pommia”, mutta nykyisin nimi on vähemmän räjähtävä.

Tässä esitetyt säännöt perustuvat John McLeodin Pagat.comissa kirjaamiin sääntöihin.

Pelin tavoite

Guàn Dàn on paripeli, jossa jaon voittajajoukkue nousee tasoilla ylöspäin. Pelin voittaa, kun onnistuu voittamaan jaon korkeimmalla eli ässätasolla.

Vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parit.

Kortit

Pelaamiseen tarvitaan kaksi tavallista 52 kortin pakkaa, joissa molemmissa pitää olla kaksi erottuvaa jokeria, punainen ja musta. Pakassa on siis yhteensä 108 korttia: tavalliset kortit ja kaksi punaista jokeria ja kaksi mustaa jokeria. Ei ole kriittistä, että pakkojen taustat ovat samanlaiset.

Korttien tavallinen arvojärjestys ylhäältä alas on punainen jokeri, musta jokeri, A, K, Q, J, 10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, (A). Ässä on yksittäisenä korttina korkein jokerien jälkeen, ja voi olla suorissa joko 14 tai 1.

Myöhemmissä jaoissa edellisen jaon voittajajoukkue on pelinviejänä. Pelinviejien taso vaikuttaa korttien arvojärjestykseen. Tasojärjestyksessä tason mukaiset kortit ovat jokereiden jälkeen ja ennen ässiä, ja tason mukaiset hertat ovat villejä kortteja, jotka voivat olla mitä tahansa kortteja paitsi jokereita.

Pelin alussa molemmat joukkueet ovat tasolla kaksi, jolloin tasojärjestys on: punainen jokeri, musta jokeri, 2, A, K, Q, J, 10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3. Molemmat ♥2-kortit ovat villejä.

Jos pelinviejät ovat tasolla 7, tasojärjestys olisi: punainen jokeri, musta jokeri, 7, A, K, Q, J, 10, 9, 8, 6, 5, 4, 3, 2 ja ♥7-kortit ovat villejä.

Jako

Kiinalaiseen tapaan kortit sekoitetaan ja asetetaan pöydälle kevyesti levitettynä. Pelaajat noukkivat vuorotellen pakan päällimmäisen kortin itselleen. Jos länsimainen jakotapa tuntuu luontevammalta, tehkää niin.

Sekä jako että peli kulkevat kiinalaisittain vastapäivään.

Ensimmäistä jakoa varten valitkaa sattumanvaraisesti joku sekoittamaan pakka. Sekoittamisen jälkeen sekoittajan vasemmalla puolella istuva pelaaja kääntää pakan päällimmäisen kortin kuvapuoli ylöspäin ja nostaa pakan, niin että kuvapuoli ylöspäin oleva kortti päätyy jonnekin pakan keskelle. Kortit jaetaan sekoittajasta alkaen ja pelaaja, joka saa kuvapuoli ylöspäin olevan kortin aloittaa pelin.

Myöhemmissä jaoissa edellisen jaon tulokset määräävät: jaon voittaja sekoittaa, sekoittajan vasemmalla puolella istuva nostaa ja jaon häviäjä nostaa ensimmäisen kortin. Jos voittajajoukkue oli ensimmäisenä ja toisena, häviäjät saavat valita, kumpi heistä nostaa ensimmäisenä.

Pelin kulku

Ensimmäisessä jaossa kuvapuoli ylöspäin olevan kortin saanut pelaaja aloittaa ja pelaa ensimmäisenä. Aloitukseen ei ole pakko käyttää kuvapuoli ylöspäin ollutta korttia.

Myöhemmissä jaoissa korkeimman veron maksanut aloittaa (kts. verotus alempana).

Pöytään pelataan joku yhdistelmä kortteja. Sen jälkeen muut pelaajat voivat vuorollaan joko korottaa tai passata. Kun kolme pelaajaa passaa putkeen, pelatut kortit siivotaan syrjään ja viimeksi pelannut pelaaja saa aloittaa puhtaalta pöydältä.

Pelissä on seitsemän erilaista sallittua yhdistelmää ja pommeja. Puhtaalta pöydältä aloittava pelaaja voi valita haluamansa yhdistelmän tai pommin.

• Jos pöytään pelattiin tavallinen yhdistelmä, sen päälle saa pelata samanlaisen yhdistelmän, mutta isompana, tai minkä tahansa pommin.
• Pommin päälle voi pelata isomman pommin.
• Pelaaja voi myös passata. Passaaminen koskee vain tätä yhtä vuoroa. Pelaaja voi palata peliin, kun vuoro tulee taas hänelle uudestaan.

Pelaaja, jolla ei ole kortteja kädessään, on ulkona pelistä. Jos vuorossa olevalla pelaajalla ei ole enää kortteja kädessään, vuoro siirtyy tämän pelaajan parille. Peli jatkuu, kunnes toisen parin molemmat pelaajat ovat päässeet eroon korteistaan.

Jos pelaajalla on kädessään korkeintaan kymmenen korttia, hänen on pyydettäessä kerrottava, montako korttia hänellä on.

Yhdistelmät

1. Yksittäinen kortti
   Yksittäiset kortit ovat tasojärjestyksessä. Villit kortit ovat samanarvoisia kuin muut samannumeroiset kortit, eli jos taso on 6, ♥6 ja ♠6 ovat samanarvoisia keskenään.
2. Pari
   Kaksi samannumeroista korttia. Parit ovat tasojärjestyksessä. Kaksi mustaa jokeria tai kaksi punaista jokeria voivat olla pari, mutta punainen ja musta jokeri eivät ole pari. Villi kortti voi olla mikä tahansa kortti paitsi jokeri. Kaksi villiä korttia yhdessä ovat numeroarvonsa mukaisesti parempia kuin ässät, mutta heikompia kuin jokerit.
3. Kolmoset
   Kolme samannumeroista korttia, tasojärjestyksessä. Paras kolmoset on kolme tasokorttia.
4. Täyskäsi
   Kolmoset ja pari, tasojärjestyksessä käden kolmosten mukaan. Parin arvolla ei ole koskaan merkitystä. 8-8-8-K-K ei siis voita kättä 8-8-8-5-5, koska kolmoset ovat yhtä suuret.
5. Suora
   Viisi korttia, jotka ovat peräkkäin arvojärjestyksessä eivätkä samaa maata. Ässä voi olla 14 tai 1, mutta vain toinen, eli K-A-2-3-4 ei kelpaa. Jokereita ei voi käyttää. Tasokortit ovat normaalilla paikallaan, mutta villit kortit toimivat minä tahansa korttina. Jos ollaan tasolla 7, ♦3-♠4-♥7-♣6-♠7 on pätevä suora 3-4-5-6-7, ja sen voittaisi suora 4-5-6-7-8.
6. Putket (parisuorat)
   Putkessa on kolme peräkkäistä paria arvojärjestyksessä. Jokereita ei voi käyttää putkissa. Tasokortit ovat normaalilla paikallaan. Ässät voivat olla 14 tai 1, eli pienin putki on A-A-2-2-3-3 ja suurin putki on Q-Q-K-K-A-A. K-K-A-A-2-2 ei kelpaa. Villejä kortteja saa käyttää.
7. Lautaset
   Lautasissa on kahdet peräkkäiset kolmoset arvojärjestyksessä. Pienin lautanen on A-A-A-2-2-2 ja suurin K-K-K-A-A-A. Villejä kortteja saa käyttää.

Pommit

Pommeja on kolmea lajia, arvojärjestyksessä pienimmästä suurimpaan:

1. Samannumeroiset kortit
   Tässä pommissa on vähintään neljä ja korkeintaan kymmenen samannumeroista korttia. Pommeissa ratkaisee ensisijaisesti koko ja sitten numero tasojärjestyksessä. Isoin neljän kortin pommi on siis neljä tasokorttia (esimerkiksi tasolla 9 neljä yhdeksikköä), josta parempi on viisi kakkosta, jonka voi voittaa viidellä isommalla numerolla tai millä tahansa kuudella ja niin edelleen. Pommeissa saa käyttää villejä kortteja ja ne ovatkin ainoa keino tehdä yhdeksän tai kymmenen kortin pommeja.
2. Värisuora
   Viisi peräkkäistä korttia samasta maasta arvojärjestyksessä. Pienin värisuorapommi on siis tasosta riippumatta A-2-3-4-5 ja suurin 10-J-Q-K-A.
3. Neljän jokerin pommi
   Kaikki neljä jokeria. Villit kortit eivät koskaan korvaa jokereita!

Villit kortit

Villejä kortteja on joka jaossa kaksi, tason mukaiset hertat. Pelin ensimmäisessä jaossa molemmat ♥2-kortit ovat siis villejä. Niillä voi korvata minkä kortin tahansa, paitsi jokerin.

Pelattaessa villejä kortteja sisältävä yhdistelmä, on kerrottava, mitä kortteja villit kortit vastaavat. Joskus on vaihtoehtoja: tasolla neljä ♥4-♥4-♣8-♠8-♦9-♣9 voisi olla 7-7-8-8-9-9, 8-8-9-9-10-10 tai 8-8-8-9-9-9.

Jaon loppu ja pisteenlasku

Kun joku pelaajista pääsee eroon korteistaan, hänen joukkueensa voittaa jaon. Peliä jatketaan, kunnes tämän joukkueen toinen pelaaja pääsee eroon korteistaan. Jako voi päättyä johonkin kolmesta lopputuloksesta: 1–2, 1–3 tai 1–4. Numerot viittaavat voittajajoukkueen pelaajien sijoituksiin jaossa.

• Jos joukkue voittaa 1–4, he nousevat yhden tason.
• Jos joukkue voittaa 1–3, he nousevat kaksi tasoa.
• Jos joukkue voittaa 1–2, he nousevat neljä tasoa.

Jos vastapuoli voittaa, heistä tulee seuraavan jaon pelinviejiä ja he lisäksi nousevat tasoja.

Pelin voittamiseen vaaditaan voittaminen 1–2 tai 1–3 jaossa, jossa joukkue on pelinviejinä A-tasolla. Alemmalla tasolla voittaminen ei riitä, eikä myöskään 1–4-voitto.

A-tasolla pelaamisessa on muutamia lisäsääntöjä:

• A-tasoa korkeammalle ei voi nousta. Jos joukkue nousisi yli A-tason, he päätyvät A-tasolle.
• Jos pelinviejät ovat A-tasolla ja voittavat 1–2 tai 1–3, he voittavat koko pelin.
• Jos pelinviejät ovat A-tasolla ja voittavat 1–4, he pysyvät A-tasolla ja peli jatkuu.
• Jos pelinviejät häviävät A-tasolla, vastapuolesta tulee pelinviejät ja he saavat korotuksen tavalliseen tapaan.
• Jos joukkue epäonnistuu voittamaan 1–2 tai 1–3 A-tasolla pelinviejinä kolme kertaa (kertojen ei tarvitse olla peräkkäin), he putoavat takaisin 2-tasolle ja epäonnistumisten laskuri nollataan. Jos epäonnistuva joukkue voitti A-tasolla 1–4, he ovat seuraavan jaon pelinviejiä tasolla 2.
• Jos pelinviejät häviävät A-tasolla ja vastustajien voitokkaan pelaajan viimeisen lyönnin kortit olivat pelkkiä ässiä (yksi ässä, ässäpari, ässäkolmoset tai ässäpommi), pelinviejät putoavat 2-tasolle.

Verotus

Toisesta jaosta alkaen korttien jakamisen jälkeen hävinneiden pelaajien on maksettava veroa voittajille. Veronmaksaja antaa parhaan korttinsa voittajalle ja saa tilalle voittajalta vapaavalintaisen kortin. Verona saatua korttia ei saa antaa takaisin. Kaikki verokortit annetaan kuvapuoli ylöspäin.

• Jos jako päättyi 1–2, kumpikin häviäjistä antaa pois parhaan korttinsa. Jaon voittaja ottaa paremman kortin ja kakkoseksi tullut toiseksi parhaimman. Jos verot ovat samanarvoisia, voittajat saavat valita, kumpi ottaa kumman (maalla voi olla väliä). Sen jälkeen voittajat antavat vapaavalintaisen kortin sille pelaajalta, jolta saivat veron. Jos molemmat punaiset jokerit ovat häviäjillä (joko yksi kummallakin tai molemmat samalla pelaajalla), vero perutaan.
• Jos jako päättyi 1–3 tai 1–4, viimeiseksi tullut pelaaja (vastapuolelta, jos 1–3, ja pelinviejistä, jos 1–4) maksaa veron voittajalle. Jos häviäjällä on molemmat punaiset jokerit, vero perutaan.

Korkeimman veron maksanut pelaaja aloittaa jaon. Tasatilanteessa pelaajat päättävät keskenään, kumpi veronmaksajista aloittaa. Jos veroa ei makseta punaisten jokerien vuoksi, edellisen jaon voittaja aloittaa.

Muunnelmia

• Jotkut vaativat voittoon 1–2-voittoa A-tasolla. 1–3 ei riitä.
• Jotkut antavat 1–2-voitosta vain kolme tasonnousua, ei neljää.
• Monet pelaavat niin, että pelkistä ässistä koostuvalle yhdistelmälle häviäminen ei pudota kakkostasolle.
• Usein A-tasolla kolme kertaa häviäminen pudottaa vain K-tasolle, ei 2-tasolle.
• Tähän on ehdotettu myös sääntöä, jossa pelinviejät putoavat sille tasolle, mistä vastapuoli jaon aloitti.
• Veronmaksussa tasatilanteissa kortit ja aloitusvuoro voidaan myös arpoa, ei valita.
• Jotkut laskevat ässät vain isoiksi, jolloin pienin suora on 2-3-4-5-6, pienin putki 2-2-3-3-4-4 ja pienin lautanen 2-2-2-3-3-3.
• Kaikki eivät hyväksy kuutta (tai kahdeksaa) korttia suurempia pommeja. Tällä on käytännössä vähänlaisesti merkitystä.
• Jotkut vaativat, että jos villi kortti voi olla oma numeronsa, sen on oltava. Tasolla seitsemän ♥7-♥7-♣8-♠8-♦9-♣9 voisi siis olla vain 7-7-8-8-9-9.