Luokka: Tikkipelit
Pakka: 36 korttia
Pelaajamäärä: 3
Baijerilainen tarock on 1930-luvulta peräisin oleva pistetikkipeli, joka on yksi lukuisista tavallisille korteille sovitetuista tarotin muodoista. Tässä pelissä pelinviejä pyrkii voittamaan vähintään 61 pistettä arvokortteja keräämällä. Pelinviejä saa valita valtin ja vaihtaa kortteja leskestä. Pelinviejä valitaan tarjouskierroksella, jossa voi luvata kerätä ylimääräisiä pisteitä.
Tarock on ässäkymppipeli, eli korttien arvot ovat tutut ja turvalliset.
Baijerilaisen tarockin säännöt löydät 150 korttipeliä -kirjasta.
Pelin tavoite
Pelinviejä pyrkii voittamaan vähintään 61 pistettä arvokortteja keräämällä. Pelinviejä saa valita valtin ja vaihtaa kortteja leskestä.
Korttien arvojärjestys on A, 10, K, Q, J, 9, 8, 7 ja 6. Korttien pistearvot ovat ässät 11 pistettä, kympit 10 pistettä, kuninkaat 4 pistettä, kuningattaret 3 pistettä, ja sotilaat 2 pistettä. Muut kortit ovat arvottomia. Pakassa on yhteensä 120 pistettä.
Pelin alussa pelaajat laittavat kukin 100 pisteen edestä pelimerkkejä pottiin. Peli päättyy, kun potti on tyhjä. Säätämällä pelimerkkien määrää pystyy muuttamaan pelin pituutta.
Jako
Pelaajille jaetaan 11 korttia, yleensä 4-3-4. Pakan keskeltä jaetaan kolme korttia pöydälle leskeksi.
Tarjouskierros
Etukäsi aloittaa tarjouskierroksen. Pelaajat voivat passata tai sanoa ”pelaan”, joka on tarjous ottaa 61 pistettä valitulla valtilla, joko lesken kanssa tai käsipelinä.
Lesken kanssa pelatessaan pelinviejä ottaa lesken kortit itselleen ja poistaa kädestään kolme korttia näyttämättä niitä muille pelaajille. Käsipelissä pelinviejä pelaa omilla korteillaan, mutta laskee jaon lopussa lesken kortit voittamiensa joukkoon. Leskeä ei kuitenkaan saa katsoa ennen jaon loppua.
Seuraava pelaaja voi ylittää tarjouksen lupaamalla pelata käsipelin. Ensimmäisellä tarjoajalla on kuitenkin etuoikeus: hän voi luvata käsipelin ja pitää pelin itsellään.
Käsipeliä voi korottaa lupaamalla ylimääräisiä pisteitä viiden pisteen hyppäyksin. ”Käsipeli ja viisi” on siis lupaus pelata käsipeli ja voittaa 66 pistettä.
Vasta kun kaksi ensimmäistä pelaajaa ovat selvittäneet keskenään, kumpi heistä on valmis pelaamaan korkeamman pelin, kolmas pelaaja voi osallistua.
Esimerkki: Etukäsi aloittaa ja sanoo ”pelaan”. Seuraava pelaaja haluaa myös pelata, joten hän korottaa ”käsipeli”. Etukäsikin on valmis pelaamaan käsipelin, joten hän sanoo ”pidän”. Toinen pelaaja ei halua korottaa enempää, vaan passaa. Kolmas pelaaja on samoin halukas pelaamaan ja tarjoaa ”käsipeli ja viisi”. Etukäsi voisi pitää tämänkin korotuksen, mutta hän ei halua korottaa enempää, vaan passaa. Kolmas pelaaja on pelinviejä ja yrittää voittaa 66 pistettä valitsemallaan valtilla.
Lopuksi pelinviejä valitsee valtin.
Pelin kulku
Etukäsi ajaa ensimmäiseen tikkiin. Pelissä on maantuntopakko, valttipakko ja ylimenopakko.
Pisteenlasku
Pelinviejä voittaa onnistuessaan viisi pelipistettä voitosta. Pelinviejä saa lisäksi keräämistään korttipisteistä lisäpisteitä viisi pelipistettä jokaista alkavaa viittä korttipistettä kohden. Tappiossa maksettavaa tulee saman verran.
Pelipisteet on helppo laskea vähentämällä korttipisteistä 60 ja pyöristämällä ylöspäin lähimpään viidellä jaolliseen lukuun. Mikäli pelaaja lupasi enemmän kuin 61 pistettä, tämä vaikuttaa myös korttipisteistä saataviin pelipisteisiin: 66 pisteen pelissä vähentäkää korttipisteistä 65, 71 pisteen pelissä vähentäkää 70 ja niin edelleen.
Tavallisessa 61 pisteen pelissä siis 61-65 korttipistettä on 5 pelipistettä, 66-70 korttipistettä on 10 pelipistettä, 71-75 korttipistettä on 15 pelipistettä ja niin edelleen. Hävityssä pelissä 56-60 korttipistettä on 5 pelipisteen menetys, 51-55 pistettä on 10 pelipisteen menetys, 46-50 korttipistettä on 15 pelipisteen menetys ja niin edelleen.
Jos pelinviejä voittaa leskipelin, hän ottaa voittamiensa pelipisteiden verran pelimerkkejä potista. Käsipelissä pelaaja saa voittamiensa pisteiden verran pelimerkkejä molemmilta vastapelaajilta ja lisäksi kymmenen pelipistettä jokaista pelin arvon korotusta kohden (10 pistettä jos pelin arvo oli 66 pistettä, 20 pistettä jos pelin arvo oli 71 pistettä ja niin edelleen).
Esimerkki: Pelinviejä lupasi käsipelin ja kymmenen. Jaon aikana pelinviejä keräsi 94 korttipistettä, joka on enemmän kuin luvatut 71 pistettä. Pelinviejä siis voitti ja ylittää 70 pisteen rajan 24 pisteellä. 24 pistettä pyöristetään ylöspäin lähimpään viiteen, eli 25 pisteeseen. Koska pelin arvoa oli korotettu kaksi kertaa, pelinviejä saa lisäksi 20 pisteen bonuksen. Kumpikin vastapelaajista maksaa hänelle siis 45 pisteen edestä pelimerkkejä.
Leskipelin hävinnyt pelinviejä maksaa menettämänsä pisteet toiselle vastapelaajista, toinen ottaa saman verran pisteitä potista. Käsipelin hävinnyt pelinviejä maksaa molemmille vastapelaajilleen itse.
Peli päättyy, kun potti on tyhjä. Jos viimeinen pelinviejä voittaa, hän saa voitostaan vain sen verran pisteitä kuin potti sisältää. Jos pelinviejä häviää leskipelin, hänen ei tarvitse maksaa toiselle pelaajalla enempää kuin toinen saa potista.
Esimerkki: jos pelinviejän tappio on 15 pelipistettä ja potissa on pelimerkkejä 12 pisteen edestä, toinen vastapelaajista tyhjentää potin ja pelinviejä maksaa toiselle pelaajalle vain 12 pistettä.
Muunnelma
Jos ensimmäinen tarjous menee suoraan läpi ja pelinviejä pelaa käsipelin, hän saa nostaa tarjoustaan suoraan haluamallaan pistemäärällä (käyttäen kuitenkin vain viitosen monikertoja).