Piquet

Luokka: Tikkipelit
Pakka: 32 korttia
Pelaajamäärä: 2

Piquet on hyvin vanha peli ja yksi klassisimpia kaksinpelejä. Peli oli vakiintunut jo vuonna 1650 ja nykyään pelattavat säännöt lienevät yleensä jostain 1800-luvun lopulta. Peli mainitaan itse asiassa jo Rabelais’n Gargantuassa, joka ilmestyi vuonna 1535. Saksassa peli yleistyi 30-vuotisen sodan aikaan.

Pelin tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon pisteitä yhdistelmillä ja voittamalla tikkejä. Peli kestää kuusi jakoa ja on tärkeää päästä sadan pisteen Rubiconin yli.

Piquet’ta pelataan 32 kortin pakalla, jota tästä syystä kutsutaankin usein piquet-pakaksi etenkin Ranskassa, jossa peli oli 1900-luvun alkuun asti kenties suosituin korttipeli.

Piquet’en englanninkieliset säännöt löydät Card Games -sivulta, suomeksi 150 korttipeliä -kirjasta.

Pelin tavoite

Pelaajat yrittävät kerätä mahdollisimman paljon pisteitä yhdistelmillä ja voittamalla tikkejä. Peli kestää kuusi jakoa ja on tärkeää päästä sadan pisteen Rubiconin yli.

Pakassa on kortit A, K, Q, J, 10, 9, 8, 7 joka maasta.

Jako

Jakovuoro vaihtelee pelaajien välillä. Alussa arvotaan, kumpi pelaajista saa valita, jakaako ensin vai ei (aina kannattaa jakaa ensin).

Kortit sekoitetaan huolellisesti. Pelaajille jaetaan 12 korttia, loput kahdeksan jäävät umpipakaksi. Jaon voi tehdä kahden tai kolmen kortin nipuissa, mutta koko pelin ajan pitää jakaa samalla tavalla.

Ei-jakaja on “vanhempi käsi”, jakaja on “nuorempi käsi”.

Jos pelaajalle jaetaan käsi, jossa ei ole kuvakortteja (K, Q, J), hän voi ilmoittaa tyhjän käden (”carte blanche”) ja laskea itselleen 10 pistettä. Tyhjä käsi pitää ilmoittaa välittömästi, kun sen huomaa. Vanhempi käsi todistaa tyhjän käden pelaamalla kortit nopeasti pöytään kuvapuoli ylöspäin, nuorempi käsi todistaa vasta, kun vanhempi käsi on vaihtanut korttinsa.

Pisteiden laskeminen

Piquet’ssä lasketaan pisteitä koko ajan. Perinteinen tapa on lausua oma pistesumma ääneen aina, kun saa pisteitä. Pisteet kirjataan paperille vasta jaon lopuksi. Paperille kirjaamistakin voi käyttää, myös cribbage-lauta on kätevä apuväline.

Vaihdot

Vanhempi käsi aloittaa korttien vaihtamisen. Hänen on heitettävä kädestään pois vähintään yksi kortti ja korkeintaan viisi korttia (käytännössä lähes aina viisi). Sen jälkeen hän nostaa umpipakasta saman verran kortteja. Nuorempi käsi saa vaihtaa sen verran kuin vanhempi käsi jätti vaihtamatta, tavallisesti kolme korttia. Nuoremman käden on vaihdettava vähintään yksi kortti.

Poisheitetyt kortit pidetään pelaajien omissa pinoissa ja omia korttejaan saa katsoa jaon aikana. Jos vanhempi käsi vaihtaa vähemmän kuin viisi korttia, hän saa katsoa pakasta kortit, jotka olisi voinut vaihtaa itselleen. Jos nuorempi käsi ei ota kaikkia kortteja pakasta, hän voi halutessaan paljastaa loput kortit molemmille pelaajille sen jälkeen kun vanhempi käsi on ajanut ensimmäiseen tikkiin.

Ilmoitukset

Pelissä on kolmenlaisia pisteyhdistelmiä. Jokaisen ryhmän pisteyttää se, jolla on parempi yhdistelmä siitä ryhmästä.

•  Pisin maa. Pelaaja ilmoittaa samaa maata olevien korttien määrä (”viiden pitkä maa”) ja saa sen verran pisteitä.
• Sarjat. Peräkkäisiä kortteja samasta maasta. Kolmen sarja on 3 pistettä, neljän sarja 4 pistettä, viiden sarja 15 pistettä, kuuden sarja 16 pistettä, seitsemän sarja 17 pistettä ja kahdeksan sarja 18 pistettä.
• Setit. Kolme tai neljä samanarvoista korttia. Setin voi tehdä vain ässistä tai kuvakorteista. Neljä samaa on 14 pistettä, kolme samaa on 3 pistettä.

Vanhempi käsi ilmoittaa ensin parhaan yhdistelmänsä joka ryhmässä (ensin pisin maa, sitten sarjat, sitten setit). Jokaisen ilmoituksen jälkeen nuorempi käsi sanoo joko ”hyvä”, ”ei hyvä” tai ”sama”. ”Hyvä” tarkoittaa, että yhdistelmä on parempi ja sen saa pisteyttää. ”Saman” kohdalla pitää antaa lisäinformaatiota tasapelin ratkaisemiseksi:

Pisimmän maan kohdalla lasketaan korttien numeroarvot yhteen (kuvakortit ovat 10, ässät 11). Yhtä pitkistä sarjoista ratkaisee korkein kortti. Kaikki neljä samaa -setit ovat parempia kuin kolme samaa ja yhtä isoissa seteissä ratkaisee, kummassa on isompi kortti. Jos yhdistelmät ovat samanarvoiset, kumpikaan ei saa pisteitä.

Pelaaja, jolla on parempi sarja saa pisteet kaikista sarjoistaan. Toinen pelaaja ei saa sarjoistaan mitään. Sama settien kohdalla: parempi pelaaja saa pisteyttää kaikki settinsä, toinen ei saa mitään.

Kun vanhempi käsi on tehnyt ilmoituksensa, hän ajaa ensimmäiseen tikkiin. Sen jälkeen nuorempi käsi ilmoittaa pisteensä ryhmissä, joista hän sanoi ”ei hyvä” tai joita vanhempi käsi ei ilmoittanut.

Pelaajat voivat pyytää vastapuolta näyttämään ilmoittamansa yhdistelmät, tosin usein se ei ole tarpeen. Jos vastapelaaja ilmoittaa vaikka kolme kuningatarta, on kuitenkin sopivaa kysyä, mikä on puuttuva kuningatar. Yhdistelmiä ei ole pakko ilmoittaa.

Repique ja pique

Jos ilmoituksista saa 30 pistettä ilman, että vastapuoli on saanut yhtään pistettä, tekee repiquen ja saa 60 pistettä. Jos saa 30 pistettä ilmoituksista ja pelaamalla ja vastapuoli on yhä nollassa, tekee piquen, joka on 30 pisteen arvoinen. Piqueta ja repiqueta varten pisteet lasketaan aina järjestyksessä tyhjä käsi, pisin maa, sarjat, setit, pelipistteet.

Ainoastaan vanhempi käsi voi tehdä piquen, koska hän saa aina yhden pisteen ensimmäiseen tikkiin ajamisesta.

Pelin kulku

Vanhin käsi ajaa ensimmäiseen tikkiin. Pelissä on maantuntopakko, eikä valttia.

Jokaisesta ajetusta tikistä saa pisteen, samoin siitä, jos voittaa vastapuolen ajaman tikin. Viimeisen tikin voittamisesta saa yhden pisteen.

Enemmän tikkejä voittanut saa 10 pistettä korteista tai 40 pistettä capot’sta, jos voittaa kaikki 12 tikkiä. Korttipisteet voi laskea piqueta varten heti, kun on voittanut seitsemännen tikin.

Pisteenlasku

Jaon lopussa pisteet kirjataan ylös. Kuuden jaon jälkeen häviäjä maksaa voittajalle pisteiden erotuksen ja lisäksi sata pistettä. Jos häviäjä jäi alle sadan pisteen, hän maksaa pisteiden summan lisättynä sadalla.