Bridge

Luokka: Tikkipelit
Pakka: 52 korttia
Pelaajamäärä: 4

Bridge on tunnetuin ja arvostetuin korttipeli maailmassa. Tämän aseman se peri edeltäjältään vistiltä, josta kehittyi monen vaiheen kautta nykyinen valtapeli sitoumusbridge. Bridge on perusteiltaan hyvin yksinkertainen tikkipeli, jossa on melko konstikas pisteenlasku ja monimutkaisten tarjouskäytäntöjen kuormittama tarjousvaihe – vaan siinä pelin hienous nimenomaan piilee.

Bridgen selittäminen kattavasti ei ole näiden nettisivujen tehtävä. Tyydyn esittämään, miten peliä pelataan ja jätän tarjousjärjestelmien hienoudet kokonaan väliin. Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta ja nettisivuja. Jos haluat oikeasti oppia pelaamaan bridgeä, suosittelen paikallisen bridgekerhon alkeiskurssia. Vistin tai preferanssin kaltaiset hieman yksinkertaisemmat pelit ovat monissa tapauksissa parempi valinta satunnaiseen pelailuun ja jokaisen bridgenpelaajaksi aikovan tulisi muutenkin aloittaa vististä.

Bridgen säännöt löydät myös 150 korttipeliä -kirjasta.

Pelin tavoite

Bridgessä yritetään voittaa pelejä keräämällä tarpeeksi pisteitä viivan alle suorittamalla luvattuja tarjouksia. Bridge on paripeli, jossa tarjouskierroksen aikainen viestintä parin kanssa on avainasemassa.

Korttien arvojärjestys on tavallinen ässä korkea, kakkonen matala. Maiden arvojärjestys ylhäältä alas on pata, hertta, ruutu, risti. Pata ja hertta ovat ylävärejä, ruutu ja risti alavärejä.

Jako

Kilpailubridgessä (duplicate bridge) käytetään valmiiksi jaettuja kortteja ja joka pöydässä pelataan samat kortit. Näin sattumalle jää vähän sijaa. Kotipeleissä (rubber bridge eli robberi) sen sijaan jaetaan tavalliseen tapaan 13 korttia jokaiselle pelaajalle.

Ennen ensimmäistä jakoa parit arvotaan tai sovitaan halutulla tavalla. Lisäksi arvotaan ensimmäinen jakaja ja istumapaikat siten, että parin jäsenet istuvat vastakkain.

Tarjouskierros

Jakaja aloittaa tarjouskierroksen (tässä kohtaa bridge poikkeaa lähes kaikista muista korttipeleistä). Tarjous ilmaisee montako tikkiä yli kuuden tarjoajan joukkue lupaa voittaa ja millä valtilla. Pienin tarjous on yksi risti, joka tarkoittaa seitsemää tikkiä risti valttina. Korottaa voi maata (risti, ruutu, hertta, pata) tai tikkien määrää. Lisäksi on mahdollista tarjota valtitonta peliä eli sangia (merkitään usein NT, no trump), joka on kaikkia maita arvokkaampi. Korkein tarjous on siten 7 sangia.

Pelaajat voivat myös passata. Tarjoukset päättyvät kolmeen peräkkäiseen passaukseen. Jos kaikki passaavat, jakoa ei pelata ja seuraava pelaaja tekee työt. Passannut pelaaja saa yhä osallistua tarjouksiin.

Korottamisen ja passaamisen lisäksi voi kahdentaa. Se tarkoittaa vastapuolen tarjoaman pelin arvon kaksinkertaistamista. Tarjoajan pari voi vastakahdentaa kahdennuksen, eli nelinkertaistaa pelin arvon. Kahdennukset koskevat vain nykyistä tarjousta ja jos tarjousta korotetaan, kahdennukset nollautuvat.

Viimeinen tarjous jää voimaan ja tarjouksen tehneestä pelaajasta tulee pelinviejä.

Pelin kulku

Pelinviejän vasemmalla puolella istuva ajaa ensimmäiseen tikkiin. Sen jälkeen pelinviejän parin kortit levitetään pöydälle auki. Pelinviejän pari on dummy, lepääjä. Hän ei osallistu jakoon, vaan pelinviejä valitsee, mitä kortteja tämä kädestään pelaa. Pelaaja voi vaikka poistua kahville. Hän ei saa neuvoa pelinviejää.

Pelissä on maantuntopakko. Tikin voittaa korkein kortti ajettua maata tai korkein valtti, mikäli valttia pelattiin. Tikin voittaja niputtaa tikin kuvapuoli alaspäin joukkueensa tikkien jatkoksi ja ajaa seuraavaan tikkiin.

Pisteenlasku

Jos pelinviejä onnistuu lupaamassaan pelissä, joukkue saa merkitä itselleen pisteitä jokaisesta luvatusta tikistä. Nämä pisteet menevät viivan alle, eli pistelomakkeella olevan vaakaviivan alapuolelle. Viivan alla olevat pisteet ovat niitä, joiden perusteella peli voitetaan tai hävitään.

Viivan yläpuolelle merkitään pisteet ylitikeistä, eli luvatun tarjouksen yli saaduista tikeistä.

Mikäli pelinviejä häviää, vastapuoli (puolustajat) saavat viivan ylle pisteitä piedeistä. Jos luvataan 9 tikkiä ja tehdään 7, pelinviejälle tulee kaksi pietiä.

Riittävän korkean tarjouksen tekeminen on tärkeää siksikin, että tarjotusta pikkuslammista (12 tikkiä) tai isoslammista (13 tikkiä) saa muhkean bonuksen. Bonusta ei saa, jos tekee 12 tai 13 tikkiä tarjoamatta slammipeliä.

Bonuksia saa myös, jos kärkivaltit tai ässät valtittomassa pelissä olivat yhden pelaajan kädessä.

Kahdennukset ja vastakahdennukset lisäävät pelin arvoa. Pisteenlaskuun vaikuttaa myös se, onko pelinviejän joukkue vaarassa vai ei. Joukkue on vaarassa voitettuaan pelin.

Kun viivan alla on sata pistettä, joukkue voittaa pelin. Pistekorttiin vedetään uusi poikkiviiva ja peli jatkuu nollatuin pistein. Kokonainen peli on paras kolmesta, eli kun joukkue voittaa toisen pelinsä, peli on ohi. Pelin voittamisesta saa lisäpisteitä.

Lopuksi lasketaan kaikki viivan yllä ja alla olevat pisteet yhteen, jolloin saadaan pelin lopputulos.

Pelinviejä onnistuu	Perusarvo	Kahdennettu	Vastakahdennettu
Viivan alle:
yläväri (pata, hertta)	30	60	120
alaväri (risti, ruutu)	20	40	80
sangi, ensimmäinen tikki	40	80	160
sangi, muut tikit	30	60	120
Bonukset viivan ylle:
ylitikit yläväristä (pata, hertta)	30	100	200
ylitikit alaväristä (risti, ruutu)	20	100	200
ylitikit yläväristä, vaarassa	30	200	400
ylitikit alaväristä, vaarassa	20	200	400
bonus kahdennetusta pelistä		50	100
onnistunut pikkuslammi	500	vaarassa 750
onnistunut isoslammi	1000	vaarassa 1500
Pelinviejän epäonnistuessa vastapuoli saa viivan ylle:
ensimmäisestä pietistä, ei vaarassa	50	100	200
toisesta ja kolmannesta, ei vaarassa	50	200	400
muista pieteistä, ei vaarassa	50	100	200
ensimmäisestä pietistä, vaarassa	100	200	400
toisesta ja kolmannesta pietistä, vaarassa	100	300	600
muista pieteistä, vaarassa	100	200	400
Honöörit, viivan ylle jos kaikki nämä kortit yhden pelaajan kädessä:
neljä viidestä parhaasta valtista (A, K, Q, J, 10)	100
viisi parasta valttia	150
neljä ässää sangissa	100
Pelipisteet:
jos vastapuoli voitti yhden pelin	500
jos vastapuoli ei voittanut yhtään peliä	700
ainoan pelatun pelin voittamisesta	300
jos ainona joukkueena pääsi pisteille kesken jääneessä pelissä	100

Tarjousjärjestelmät

Tarjousjärjestelmien juju on siinä, että niissä tarjouksilla välitetään parille tietoa siitä, mitä kortteja itsellä on kädessä. Käytössä on erilaisia järjestelmiä, jotka kattavat erilaisia osia tarjousprosessista. Olennaista on, että mikään tieto ei ole salaista, vaan molemmat joukkueet tietävät vastapuolen järjestelmän. Pelissä on asiallista kysyä, mitä tietty tarjous tarkoittaa.

Käytössä on järjestelmiä ja konventioita. Konventiot ovat pieniä yksityiskohtia. Blackwoodin konventiolla esimerkiksi pari voi selvittää, minkä verran ässiä ja kuninkaita käsistä löytyy. Järjestelmä taas on isompi kokonaisuus, jossa jokaiselle tarjoukselle on joku merkitys. Järjestelmä käyttää tavallisesti tiettyjä konventioita. Yleisiä järjestelmiä ovat brittien Acol, jenkkien Standard American ja Suomen paneelistandardi. Katso myös luonnollinen tarjousjärjestelmä.

Eri järjestelmien ja konventioiden salaisuuksia ei tässä käsitellä sen tarkemmin, niistä löytyy internetistä ja kirjoista erittäin runsaasti tietoa.