Luokka: Tikkipelit
Pakka: 52 korttia
Pelaajamäärä: 2
David Parlett on jo unohtanut, mikä Duck Soupin (ankkakeitto) alkuperäinen tarkoitus oli. Tämä tikkipeli on kuitenkin jäänyt elämään ja valtaosa sähköpostista, jonka Parlett saa peleihinsä liittyen, käsittelee nimenomaan Duck Soupia. ”Duck soup” on paitsi Marx-veljesten elokuva, myös sanonta, jonka voisi suomentaa ”helppo nakki”.
Peli on kaksivaiheinen. Ensin tikin voittaa pienimmällä kortilla, jälkimmäisessä vaiheessa suurimmalla. Parhaita ovat tikit, joissa on kahden eri maan kortteja.
Pelin säännöt löydät englanniksi David Parlettin sivuilta, suomeksi 150 korttipeliä -kirjasta. Parlettin sivuilla on myös säännöt Doubleduck-paripelimuunnelmaan.
Pelin tavoite
Pelaajat yrittävät voittaa mahdollisimman paljon tikkejä, etenkin sellaisia, joissa on eri maiden kortteja. Peli on kaksivaiheinen ja parasta on, jos voittaa jonkin verran tikkejä molemmissa vaiheissa.
Jako
Pelaajille jaetaan 13 korttia yksi kerrallaan ja loput pakasta laitetaan pöydälle umpipakaksi.
Pelin kulku
Etukäsi ajaa ensimmäiseen tikkiin. Pelissä ei ole maantuntopakkoa tai valttia.
Ensimmäisessä vaiheessa – tai “ruokalajissa” – tikin voittaa pienin kortti ajettua maata. Ässä lasketaan joka maan pienimmäksi kortiksi. Toisen ruokalajin aikana tikin voittaa suurin kortti. Ässä vaihtaa paikkaa ja on nyt joka maan suurin kortti.
Tikki, jossa on kaksi korttia samaa maata säilötään kuvapuoli alaspäin. Jos tikissä on kahta eri maata, sen arvo on kaksinkertainen ja se pistetään talteen kuvapuoli ylöspäin.
Tikin pelaamisen jälkeen molemmat nostavat kortin pakasta ennen seuraavaa tikkiä.
Jos tikkiin pelaa kortin, joka on samanarvoinen kuin ensimmäinen kortti, pitää muistaa sanoa ”kvaak”. Jos ei muista, ensimmäisen kortin pelannut voittaa tämän tupla-arvoisen tikin.
Jos muistaa vaakkua, toisella pelaajalla on kaksi vaihtoehtoa: hän voi sanoa ”ankka”, jolloin vaakkuja voittaa tikin tai hän voi sanoa ”kvaak-kvaak” ja pelata kolmannen samanarvoisen kortin. Vaakkujan on lyötävä kolmannen kortin päälle neljäs. Jos sekin on samanarvoinen, alkuperäinen vaakkuja sanoo ”ankkasoppa” ja voittaa molemmat tikit. Muuten tikki menee kolmannen samanarvoisen kortin pelanneelle, joka saa siitä ainakin yhden tuplatikin, riippuen neljännen kortin maasta.
Tällaisen tuplatikin pelaamisen jälkeen pelaajat nostavat pakasta kaksi korttia, jos kortteja on tarpeeksi. Jos pakassa on vain kaksi korttia, kumpikin saa yhden.
Kun pakka loppuu, pelaajat laskevat pisteensä ja kokoavat tikkinsä kasaan. Pisteet merkitään kirjanpitoon. Ensimmäinen vaihe on ohi ja seuraava alkaa. Nyt tikit menevät siis suurimmalle kortille. Peliä jatkuu, kunnes kortit on pelattu.
Pisteenlasku
Kun toinenkin vaihe on pelattu, pelaajat laskevat sen aikana voittamansa tikit. Koko jaon pisteet saadaan, kun molempien vaiheiden tikit kerrotaan keskenään. Jos saa ensimmäisessä vaiheessa vaikka kuusi tikkiä, joista yksi on tupla-arvoinen ja toisessa vaiheessa viisi tikkiä, joista kolme on tuplattuja, tienaa yhteensä 7×8 = 56 pistettä.
Peliä pelataan 250 pisteeseen (tavallisesti tähän menee noin kaksi jakoa).
Jos häviää, eikä pääse edes 125 pisteeseen, on “sopassa” ja häviää kaksinkertaisen pelin. Jos voittaa yhdessä jaossa 125 pistettä, on “ankkalammessa” ja voittaa välittömästi kaksinkertaisen pelin.