Luokka: Tikkipelit
Pakka: 32 korttia
Pelaajamäärä: 4 pareittain
Klaverjas on yksi Alankomaiden suosituimmista korttipeleistä. Pelistä on erilaisia muunnelmia eri puolilla maata. Klaverjas kuuluu ässäkymppipelien sukuun ja tarkemmin jasseihin. Klaverjas on neljän pelaajan paripeli, jossa tavoitteena on voittaa mahdollisimman paljon pisteitä keräämällä arvokortteja.
Pelissä on tavalliset jassien erikoisuudet, eli normaalisti korttien arvojärjestys on tavanomainen A, 10, K, Q…, mutta valttimaassa kärkeen nousevat J ja 9. Pelissä on myös hieman epätavallisia sääntöjä koskien valtin pelaamista, riippuen hieman siitä millä säännöillä peliä pelataan. Lisäksi pelin aikana jaetaan bonuksia, kun tikkeihin pelatuista korteista muodostuu suoria tai neljä samaa -settejä.
Klaverjassin säännöt löydät 150 korttipeliä -kirjasta ja englanniksi Card Games -sivuilta.
Tässä esitellään Amsterdam-versio, huomioiden joitain muitakin versioita.
Pelin tavoite
Pelaajat pyrkivät keräämään mahdollisimman paljon pisteitä voittamalla arvokortteja tikeissä. Pelinviejä ja tämän pari valitsevat valtit ja yrittävät saada yli puolet pisteistä. Mikäli he epäonnistuvat tässä, vastapuoli kerää jaosta kaikki pisteet.
Pakassa on jokaisessa maassa kortit A–7. Tavallisissa maissa arvojärjestys on A, 10, K, Q, J, 9, 8, 7. Valttimaassa arvojärjestys on J, 9, A, 10, K, Q, 8, 7.
Korttien pistearvot ovat ässä 11 pistettä, kymppi 10 pistettä, kuningas 4 pistettä, kuningatar 3 pistettä, sotilas 2 pistettä. Lisäksi valttimaan sotilas on arvoltaan 20 pistettä ja valttiyhdeksikkö 14 pistettä. Pakassa on yhteensä 152 pistettä.
Jako
Kortit jaetaan kolmena kierroksena: kolme korttia, kaksi korttia ja kolme korttia. Toinen tapa on jakaa kaksi neljän kortin kierrosta.
Valttien valitsemiseen on muutama eri tapa, joista pelaajien on valittava yksi ennen peliä:
- Vapaa valinta: Etukäsi voi valita haluamansa maan valtiksi tai passata. Mikäli etukäsi passaa, vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle vasemmalla. Mikäli kaikki passaavat, etukäden on valittava valtti.
- Utrecht: Etukäden on valittava valtti ja pelattava.
- Arvonta: Toisesta pakasta käännetään päällimmäinen kortti, joka määrää valtin. Pelaajilla on etukädestä alkaen mahdollisuus pelata kyseisellä valtilla tai passata. Mikäli kaikki passaavat, etukäsi valitsee valtin, jolla pelaa.
Pelin kulku
Etukäsi ajaa ensimmäiseen tikkiin. Pelissä on maantuntopakko. Valtin pelaamisesta on kaksi eri tapaa:
Amsterdamin säännöt:
- Jos ei voi tunnustaa maata ja tikkiä johtava kortti on vastapuolen pelaama, pelaajan on pakko pelata valttia. Jos vastapuoli johtaa tikkiä valtilla, on pelattava korkeampi valtti. Jos ei voi pelata korkeampaa valttia, pienempää valttia ei saa pelata alle, vaan on pelattava jotain muuta maata jos sellaista kädessä on.
- Jos ei voi tunnustaa maata ja oma pari on voittamassa tikin, saa pelata mitä haluaa. Jos pari on voittamassa tikin valtilla, alle ei saa kuitenkaan pelata pienempää valttia mikäli muita mahdollisuuksia on.
- Jos valtilla ajetaan, pelissä on ylimenopakko, vaikka korkein valtti olisikin oman parin pelaama. Mikäli pelaaja ei pääse yli, hänen on pelattava pienempi valtti.
Rotterdamin säännöt:
- Jos ei voi tunnustaa maata, on pakko pelata valttia jos voi.
- Jos pelaa valttia, on lyötävä aiemmin pelatut valtit jos voi – riippumatta siitä, ajettiinko valttia vai ei.
- Jos ei ole ajettua maata eikä valttia, saa pelata mitä tahansa.
Esimerkki: Hertta on valttia. Oma pari aloitti pelaamalla ♠6, johon seuraava pelaaja pelasi ♠8. Jos kädessä on pataa, sitä on pakko pelata. Jos pataa ei ole, herttaa on pelattava riippumatta siitä, käytetäänkö Amsterdam- vai Rotterdam-sääntöjä.
Pari pelasi ♠8 ja seuraava pelaaja ♠6, Amsterdam-säännöillä ei ole pakko pelata valttia, koska oma pari on voittamassa tikin. Rotterdamin säännöillä valttia on pakko pelata, jos sitä kädessä on.
Vastapuoli aloitti ♠8, johon oma pari pelasi valttia ♥J ja seuraava pelaaja pelasi ♠7. Molemmat säännöt ovat tästä yhtä mieltä: tikkiin ei saa pelata ♥J:ta pienempää valttia.
Bonuspisteet
Bonuspisteitä saa, mikäli tikissä on tietty yhdistelmä kortteja. Tavallisimpia bonuksia ovat suorat. Niitä varten korttien arvojärjestys on kaikissa maissa A, K, Q, J, 10, 9, 8, 7. Bonuksia ovat:
- Kolmen kortin värisuora: 20 pistettä
- Neljän kortin värisuora: 50 pistettä
- Kolmen kortin värisuora, jossa valtti-KQ: 40 pistettä
- Neljän kortin värisuora, jossa valtti-KQ: 70 pistettä
- Neljä kuningasta, kuningatarta, ässää tai kymppiä: 100 pistettä
- Neljä sotilasta: 200 pistettä
- Valttikuningas ja -kuningatar: 20 pistettä
Bonuksen saa, kun suoran kortit pelataan samaan tikkiin ja tikin voittanut joukkue huomaa pyytää bonuspisteet.
Näiden bonusten lisäksi viimeinen tikki on kymmenen pistettä ja kaikkien tikkien keräämisestä saa sata pistettä.
Pisteenlasku
Jaon lopuksi joukkueiden saamat korttipisteet ja bonukset lasketaan yhteen. Mikäli valtit valinnut joukkue sai enemmän pisteitä kuin vastapuoli, molemmat joukkueet saavat keräämänsä pisteet. Jos valtin valinnut joukkue hävisi, he jäävät ilman pisteitä ja vastapuoli voittaa kummankin joukkueen keräämät pisteet.
Peli päättyy 16 jaon jälkeen, jolloin enemmän pisteitä kerännyt joukkue voittaa. Turnauspeleissä vaihdetaan sen jälkeen pareja siten, että lopulta kaikki pelaajat ovat pelanneet 16 jakoa jokaisen muun pelaajan parina, yhteensä siis 48 jakoa.
Merkit
Pelissä on tapana antaa pelaamisellaan merkkejä parille. Merkkejä annetaan sakaamalla tiettyjä kortteja.
- Saman maan merkit: Jos sakaa matalan kortin (7, 8 tai 9) jotain maata, viestittää, että kädessä on ässä samaa maata. Kuvakortin sakaaminen viestittää, että parin ei tule ajaa kyseistä maata.
- Vastakkaisen maan merkit: Jos sakaa jonkun kortin punaista tai mustaa maata, viestittää että toinen samanvärinen maa on itsellä vahva. Herttakuningattaren sakaaminen viestisi siis vahvaa ruutua.
- Ajomerkit: Pelaaja, joka valitsee valtit ja ajaa ensimmäiseen tikkiin voi viestittää omat valttinsa. Jos pelaajalla on valttisotilas, mutta ei juuri muuta, hän ajaa pienen kortin toista maata. Jos pelaajalla ei ole valttisotilasta, hän ajaa toisen maan ässän. Näin pari tietää, onko turvallista ajaa valttia vai ei.
Käytetty merkkisysteemi tulisi sopia ja ilmoittaa myös vastapelaajille ennen pelin alkua epäselvyyksien välttämiseksi.