Scopone

Luokka: Kalastuspelit
Pakka: 40 korttia
Pelaajamäärä: 2, 3, 4 pareittain

Scopone on kasinoa muistuttava peli, joka nauttii kotimaassaan Italiassa suurta suosiota. Se on scopa-pelin paripelimuoto. Pelaajat yrittävät voittaa mahdollisimman paljon pisteitä keräämällä pöydästä arvokkaita kortteja. Pisteitä saa voitettujen korttien määrästä, mutta myös erilaisista yhdistelmistä ja tietyistä arvokorteista ja suorituksista.

Kaikkien näiden pelien säännöt löydät 150 korttipeliä -kirjasta. Englanniksi scoponen säännöt löytyvät Card Games -sivuilta.

Pelin tavoite

Pelaajat yrittävät voittaa mahdollisimman paljon pisteitä keräämällä pöydästä arvokkaita kortteja. Pisteitä saa voitettujen korttien määrästä, mutta myös erilaisista yhdistelmistä ja tietyistä arvokorteista ja suorituksista.

Pelissä käytetään italialaistyylistä pakkaa, jonka saa tavallisesta pakasta poistamalla joka maasta kortit 8, 9 ja 10.

Korteilla on kaksi pistearvoa. Toista käytetään pelin aikana ja toista pisteenlaskussa priima-pisteytyksessä. Pelin aikana numerokorttien arvo on sama kuin kortin silmäluku. Sotilaan arvo on 8, kuningattaren 9 ja kuninkaan 10.

Priimaa varten pistearvot ovat:

• Kuvakortit: 10
• Seiska: 21
• Kuutonen: 18
• Viitonen: 15
• Nelonen: 14
• Kolmonen: 13
• Kakkonen: 12
• Ässä: 16

Jako

Jako ja peli kiertävät vastapäivään. Kortteja jaetaan vuorotellen kolmen kortin nippuja pelaajille ja kaksi korttia pöytään kuvapuoli alaspäin. Pelaajille tulee yhdeksän korttia ja pöytään neljä.

Kun jako on suoritettu, pöytään pelatut kortit käännetään kuvapuoli ylöspäin. Jos pöydällä on vähintään kolme kuningasta, jako otetaan uusiksi. Jakaja ei tällöin vaihdu.

Pelin kulku

Etukäsi aloittaa. Peli etenee vastapäivään, kunnes kaikki kortit on pelattu.

Vuorollaan pelaajat pelaavat yhden kortin kuvapuoli ylöspäin pöytään. Se joko kaappaa pöydältä kortteja tai ei. Kaapatut kortit ja kortti, jolla kaappaus tehdään kerätään joukkueen toisen jäsenen eteen kuvapuoli alaspäin. Kortin pelaamisella voi olla kolme tulosta:

1. Pelatulla kortilla voi kaapata pöydältä samannumeroisen kortin.
2. Pelatulla kortilla voi kaapata pöydältä ryhmän, jonka summa on sama kuin kortin numeroarvo.
3. Kortin voi pelata pöytään.

Näistä tulee toteuttaa ensimmäinen mahdollinen. Jos kortti voi kaapata yksittäisen kortin tai ryhmän, sillä on otettava yksi kortti. Jos kortilla pystyy ottamaan kortteja pöydästä, kortit on pakko ottaa. Pelaajan ei ole kuitenkaan pakko pelata korttia, jolla pystyy ottamaan jotain.

Kun pelaajien kortit loppuvat, viimeinen kortteja pöydästä ottanut pelaaja voittaa loput pöydälle jääneet kortit joukkueelleen.

Pisteenlasku

Jokaisessa jaossa on tarjolla neljä pistettä:

1. Kortit: Eniten kortteja kerännyt joukkue voittaa tämän pisteen. Tasapelissä pistettä ei jaeta.
2. Ruudut: Eniten ruutuja kerännyt joukkue voittaa tämän pisteen. Tasapelissä pistettä ei jaeta.
3. Ruutuseiska: Ruutuseiskan voittanut joukkue saa tämän pisteen. Kortti tunnetaan nimellä sette bello, ”kaunis seiska”.
4. Priima (la primiera): Parhaan priiman tehnyt joukkue saa tämän pisteen. Käytännössä piste menee enemmän seiskoja keränneelle joukkueelle. Priimaan lasketaan joukkueen voittamista korteista paras kortti joka maasta. Korttien priimapisteiden (katso aikaisempi taulukko) summa ratkaisee, kumpi priima on parempi. Tasapelissä pistettä ei jaeta. Mikäli joukkueelta puuttuu joku maa kokonaan, mikä tahansa neljä maata sisältävä priima voittaa.

Lisäksi pelaajat voivat voittaa pisteitä tyhjentämällä pöydän pelaamallaan kortilla (italialaiset sanovat tätä scopaksi, ”pyyhkäisyksi”). Tällöin pelattu kortti laitetaan kerättyjen korttien pinoon kuvapuoli ylöspäin merkiksi.

Jaon viimeisten korttien ottamista ei koskaan lasketa pyyhkäisyksi, vaikka jakajan viimeinen kortti veisikin pöydästä kaikki kortit.

Pelin voittaminen

Pelin voittaa se joukkue, joka ensimmäisenä saavuttaa 11 pistettä. Tasapelin tullen pelataan niin kauan, kunnes toisella joukkueella on enemmän pisteitä.

Muunnelmia

Toinen tapa pelata scoponea on jakaa kaikki kortit pelaajille, jolloin ensimmäisen pelaajan on pakko pelata kortti pöytään. Tästä pelimuodosta, kymmenen kortin scoponesta, käytetään nimitystä scopone scientifico.

Scopa

Scopa on scoponen alkuperäinen muoto kahdelle tai kolmelle pelaajalle. Scopassa pelaajille jaetaan ensin vain kolme korttia ja neljä korttia pöytään. Kun kaikki kolme korttia on pelattu, pelaajille jaetaan uudet kolme korttia. Pöydässä olevat kortit jäävät paikoilleen kun kortit loppuvat pelaajilta. Vasta kun pakka on kokonaan käytetty, viimeksi kortteja kaapannut pelaaja saa pöytään jääneet kortit.

Cicera

Ciceraa pelataan Bresciassa Italiassa harvinaisella 52 kortin pakalla. Peli on neljän pelaajan paripeli. Jakaja jakaa pelaajille 12 kortin niput ja lopuksi neljä korttia pöydälle kuvapuoli ylöspäin. Jako ja peli kiertävät vastapäivään. Peli etenee kuten scoponessa, mutta numerokorttien kaappausarvo on niiden numeroarvo ja kuvakorteilla voi kaapata vain samanarvoisia kuvakortteja. Jos kortilla voi ottaa joko toisen samanarvoisen kortin tai useamman kortin, joiden summa on kortin arvo, pelaajan on valittava jompikumpi – kerralla ei voi napata samanarvoista korttia ja summattua nippua, toisin kuin kasinossa.

Korteista saa pisteitä seuraavasti: korttienemmistöstä saa kaksi pistettä, pataenemmistöstä yhden pisteen. Vähintään kolmen kortin mittainen katkeamaton suora patoja ässästä ylöspäin (♠A, ♠2, ♠3…) eli Napula on korttien lukumäärän arvoinen. La Mata eli ♠2 on pisteen arvoinen, samoin ruutukymppi ja herttasotilas. Pelin aikana saa myös pisteitä, jotka merkitään kääntämällä jokaista voitettua pistettä kohti yksi kerätty kortti kuvapuoli ylöspäin. Pöydän viimeisen kortin kaappaamisesta (scúa eli pyyhkäisy) saa pisteen, samoin picadasta eli samannumeroisen kortin nappaamisesta saa pisteen. Simili on tilanne, jossa pelattu kortti ja kaikki kaapatut kortit ovat samaa maata ja quadrigilia taas tilanne, jossa kaappaa kerralla vähintään kolme korttia. Näistäkin saa pisteen, ja näitä erikoistilanteita voi tulla kerralla useita.

Peliä pelataan 51 pisteeseen asti.

Scaraboción

Trevisolainen scaraboción on kuin cicera, mutta parilla poikkeuksella: ässä on ykkönen, mutta sillä voi myös ottaa kaikki kortit pöydältä.

Enemmät erot ovat pisteenlaskussa: 2 pistettä joukkueelle, jolla on enemmän kortteja, 1 piste joukkueelle, jolla on enemmän patoja, 1 piste patakakkosesta, 1 piste patasotilaasta, 1 piste ruutukympistä.

Vähintään kolmen kortin värisuora mistä tahansa maasta ässästä ylöspäin on korttien lukumäärän arvoinen. Nappaamalla pöydästä samaa maata olevia kortteja saa kortin pistearvon verran pisteitä (esimerkiksi ottamalla ♦2 ja ♦3 kortilla ♦5 saa viitosesta 5 pistettä). Nämä pisteet saa vain, jos kaappaa kerralla useamman kuin yhden kortin.

Jos pelaaja kaappaa kaikki pöydällä olevat kortit (”scopa”), hän saa pelaamansa kortin numeroarvon verran pisteitä. Jos pelattu kortti on samaa maata kuin kaikki poimitut kortit, pistearvo tuplataan, mutta vain, jos pöydällä oli useampi kuin yksi kortti. Tässä tapauksessa pelaaja tienaa myös erillisen saman maan bonuksen. Jos yllämainitussa esimerkissä ♦2 ja ♦3 olivat ainoat kortit pöydässä, pelaaja saa viisi pistettä edellisen säännön perusteella ja kymmenen pistettä tämän säännön perusteella. Jos pöydän tyhjentää ässällä kun pöydässä on muuta kuin yksi ässä, näitä lisäpisteitä ei saa.

Jos toinen joukkue saa enemmän kortteja, enemmän patoja ja kaikki kolme arvokorttia, joukkue saa normaalin kuuden pisteen sijasta 48 pistettä.

Peliä pelataan 120 pisteeseen. Jos pelaaja arvelee, että hänen joukkueellaan on vaaditut 120 pistettä koossa pelatun jaon aikana saaduista pisteistä, hän voi ilmoittaa joukkueensa voittaneen jolloin pisteet lasketaan. Jos ilmoitus oli virheellinen, joukkue häviää.