Ranskalainen tarot

Luokka: Tikkipelit
Pakka:
Pelaajamäärä: , ,

Ranskalainen tarot on Ranskassa hyvin suosittu korttipeli ja ehdottomasti suosituin tarotin muoto. Se on muiden tarotien tapaan pistetikkipeli huutokaupalla.

Ranskassa on virallinen tarot-liitto, joka järjestää turnauksia. Nämä säännöt perustuvat liiton virallisiin sääntöihin. Peruspeli on nelinpeli, mutta tarotia voi pelata myös kolmistaan tai viidellä pelaajalla.

Kortit

Pelissä käytetään 78 kortin tarot-pakkaa, jossa on tavallisen korttipakan maat, mutta joka maassa 14 korttia. Kuningattaren ja sotilaan välissä on neljäs kuvakortti, ratsu. Korttien arvojärjestys on K, Q, C, J, 10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1. Ässä on ykkönen, eikä sillä ole erikoismerkitystä. Tavallisten korttien lisäksi pakassa on 21 numeroitua valttikorttia ja narri. Valteista käytetään ranskaksi nimitystä atouts ja narri on excuse. Valtit 1 (petit) ja 21 sekä narri tunnetaan nimellä bouts tai oudlers, päädyt.

Korttien pistearvot ovat päädyt ja kuninkaat 4,5 pistettä, kuningattaret 3,5 pistettä, ratsut 2,5 pistettä, sotilaat 1,5 pistettä ja muut 0,5 pistettä. Pakassa on yhteensä 91 pistettä.

Pelin tavoite

Pelinviejä pelaa muiden pelaajien muodostamaa joukkuetta vastaan ja yrittää voittaa tikkejä saadakseen riittävästi pisteitä arvokorteista.

Jako

Jako ja peli kiertävät vastapäivään. Jakajaa vastapäätä istuva pelaaja sekoittaa kortit ja jakajan vasemmalla istuva pelaaja nostaa pakan. Jakaja jakaa jokaiselle pelaajalle 18 korttia kolmen kortin nipuissa. Jaon aikana kuusi korttia jaetaan pöydän keskelle leskeksi (le chien, koira). Lesken kortit jaetaan yksi kerrallaan missä vaiheessa jakoa tahansa, mutta pakan kolmea ensimmäistä tai viimeistä korttia ei saa jakaa leskeen.

Jos pelaaja saa valteista ainoastaan ykkösen eikä muita valtteja (narri lasketaan tässä valtiksi), hän voi näyttää korttinsa, jolloin jakoa ei pelata ja jakovuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle.

Tarjouskierros

Alkaen etukädestä, jokaisella pelaajalla on yksi mahdollisuus tehdä tarjous tai passata. Jos joku tarjoaa, muiden on korotettava tai passattava. Jos kaikki pelaajat passaavat, jakoa ei pelata ja jakovuoro siirtyy seuraavalla pelaajalle.

Tarjoukset ovat järjestyksessä pienimmästä suurimpaan:

  1. Petite (pieni) – Pelinviejä saa käyttää lesken kortteja parantaakseen kättään.
  2. Garde (vartija) – Sama kuin petite, mutta arvokkaampi tarjous.
  3. Garde sans le chien (ilman koiraa) – Kukaan ei katsoa leskeä, mutta se lasketaan pelinviejän hyväksi.
  4. Garde contre le chien (koiraa vastaan) – Kukaan ei katso leskeä ja se lasketaan pelinviejää vastaan.

Korkeimman tarjouksen tehneestä tulee pelinviejä. Muut pelaajat pelaavat yhdessä pelinviejää vastaan ja yrittävät estää tätä keräämästä tarpeeksi pisteitä.

Jos tarjous oli petite tai garde, pelinviejä kääntää lesken kortit esille, näyttää ne muille pelaajille ja ottaa sitten käteensä. Sen jälkeen pelinviejä heittää kädestään pois kuusi korttia kuvapuoli alaspäin. Nämä kortit eivät saa sisältää valtteja, kuninkaita tai narria. Jos pelaaja ei pysty noudattamaan tätä sääntöä, hän saa heittää pois valtteja, jotka on näytettävä muille pelaajille. Päätyvaltteja ei kuitenkaan saa heittää koskaan pois. Pelinviejän poisheittämät kortit lasketaan tämän hyväksi jaon lopussa.

Pelinviejän tavoittelema pistemäärä riippuu voitetuista päädyistä:

  • 3 voitettua päätyä: 36 pistettä
  • 2 voitettua päätyä: 41 pistettä
  • 1 voitettu pääty: 51 pistettä
  • Ei päätyjä: 56 pistettä

Pelin kulku

Etukäsi ajaa ensimmäiseen valttiin (paitsi slammissa pelinviejä, katso alla). Pelissä on maantuntopakko ja valttipakko. Valttia pelattaessa on lisäksi ylimenopakko. Pelaajien on siis pelattava ajettua maata ja jos se ei onnistu, on pelattava valttia.

Korkeimman valtin pelannut voittaa tikin. Jos valttia ei pelata, tikin voittaa korkeimman kortin ajettua maata pelannut. Voittaja ottaa tikin, laittaa sen eteensä pinoon kuvapuoli alaspäin ja ajaa seuraavaan tikkiin.

Narri

Narrin saa pelata mihin tahansa tikkiin. Jos narrilla aloittaa tikin, toinen tikkiin pelattu kortti määrää maan, jota muiden on noudatettava.

Jos narri pelataan ennen viimeistä tikkiä, narrin pelannut joukkue pitää narrin omassa kerättyjen tikkien pinossaan, vaikka joukkue häviäisikin tikin. Jos vastapuoli voittaa tikin, narrin pelannut joukkue antaa voittamistaan korteista yhden kortin tilalle. Annettu kortti on aina 0,5 pisteen arvoinen kortti ja jos sellaista ei vielä voitetuista tikeistä löydy, narrin pelaaja voi odottaa, kunnes onnistuu voittamaan 0,5 pisteen kortin.

Jos narri pelataan viimeiseen tikkiin, tikin voittaja saa sen itselleen.

Mikäli joukkue on onnistunut voittamaan kaikki tikit ja aloittaa viimeisen tikin narrilla, he voittavat myös viimeisen tikin. Tämä on ainoa tilanne, jossa narrilla voi voittaa tikin.

Bonukset

Nämä bonukset eivät ole korttipisteitä, eivätkä siten auta pelinviejää voittamaan jakoa. Nämä lisäpisteet saa jaosta voittamiensa pisteiden lisäksi.

Poigneé (kourallinen)

Jos pelaajalla on kädessään vähintään 10 valttia, hän voi ilmoittaa asian saadakseen bonuksen:

  • 10 valttia: 20 pistettä
  • 13 valttia: 30 pistettä
  • 15 valttia: 40 pistettä

Julistaakseen poignéen pelaajan on näytettävä valtit muille pelaajille siten, että nämä näkevät, mitä valtteja pelaajalla on. Kortit on näytettävä ennen kuin pelaaja pelaa kortin ensimmäiseen tikkiin. Narrin voi laskea valtiksi poignéeta varten, mutta narrin näyttäminen tarkoittaa, että pelaajalla ei ole kädessä muita valtteja kuin näytetyt valtit.

Poignée-pisteet menevät joukkueelle, joka voittaa jaon, riippumatta siitä, kuka poignéen ilmoitti. Poignée-ilmoitus on vapaaehtoinen.

Petit au bout

Jos valttien ykkönen pelataan viimeiseen tikkiin, tikin voittanut joukkue saa ylimääräiset 10 pistettä.

Chelem (slammi)

Chelem-bonuksen saa, jos voittaa kaikki tikit. Pistemäärä riippuu siitä, oliko slammi ilmoitettu etukäteen vai ei:

  • Chelem annoncé: Joukkue ilmoittaa ennen jaon aloittamista yrittävänsä chelemiä. Ilmoittaja saa aloittaa ensimmäisen tikin. Onnistuessaan chelem annoncé on 400 pisteen arvoinen, epäonnistumisesta saa -200 pistettä.
  • Chelem non annoncé: Joukkue voittaa kaikki tikit ilman ilmoitusta. Suoritus on 200 pisteen arvoinen.

Mikäli joukkue on voittanut kaikki tikit viimeistä lukuunottamatta ja aloittaa viimeisen tikin narrilla, narri voittaa tikin. Tämä poikkeus on tärkeä, sillä ilman sitä narri estäisi automaattisesti kaikkien tikkien voittamisen. Jos viimeisessä tikissä on narrin lisäksi mukana myös valttien ykkönen, tikistä voittaa lisäksi petit au bout -bonuksen.

Pisteenlasku

Jaon lopuksi pelinviejä laskee voittamiensa korttien pisteet. Muut pelaajat yhdistävät voittamansa tikit ja laskevat omat pisteensä. Pelinviejä laskee lesken kortit mukaan voittamiinsa kortteihin, paitsi silloin kun tarjous on ollut grande contre le chien, jolloin leski lasketaan vastapuolelle.

Pelinviejä voittaa, mikäli hän saa kokoon tarpeeksi pisteitä. Vaadittu pistemäärä riippuu kerättyjen päätyvalttien määrästä.

Pelinviejän voittamien tai menettämien pisteiden määrä lasketaan summaamalla 25 pistettä pelistä ja kerättyjen korttipisteiden ja tavoitteen välinen erotus. Sitten lisätään tai vähennetään mahdollinen petit au bout -bonus lisätään tai vähennetään ja saatu tulos kerrotaan tarjouksesta riippuvalla kertoimella:

  • Petite: 1
  • Garde: 2
  • Garde sans le chien: 4
  • Garde contre le chien: 6

Lopuksi lisätään tai vähennetään poignée- ja chelem-bonukset, joihin kerroin ei vaikuta.

Tämän laskelman tulos kertoo pistemäärän, jonka kaikki vastapelaajat maksavat pelinviejälle tämän voittaessa tai saavat pelinviejältä tämän hävitessä. Kaikki pelinviejän vastapelaajat saavat aina samat pisteet, eli jos yksi pelaajista saa esimerkiksi petit au bout -bonuksen, muutkin hyötyvät.

Pisteenlaskun helpottamiseksi pisteet voi pyöristää lähimpään viiteen tai kymmeneen pisteeseen.

Esimerkkejä pisteenlaskusta

  1. Pelinviejä tarjoaa garden ja saa 56 korttipistettä ja kaksi päätyvalttia. Kahdella päätyvaltilla pelinviejän on saatava 41 pistettä. Muut pelaajat maksavat pelinviejälle (25 + (56 – 41)) * 2 = 80 pistettä.
  2. Pelinviejä tarjoaa garden ja saa 40 korttipistettä kahdella päätyvaltilla. Vastapuoli vie valttien ykkösen viimeisessä jaossa. Pelinviejä maksaa jokaiselle muista pelaajista (25 + (41 – 40) + 10) * 2 = 72 pistettä.
  3. Pelinviejä tarjoaa garden ja saa 40 korttipistettä kolmella päätyvaltilla, jolloin tavoite on 36 pistettä. Vastapuoli julistaa 10 valtin poignéen (20 pistettä). Muut pelaajat maksavat pelinviejälle (25 + (40 – 36) * 2 + 20 = 78 pistettä.

Tarot kolmelle pelaajalle

Peli toimii samoin kuin neljällä pelaajalla. Jokaiselle pelaajalle jaetaan 24 korttia neljän kortin nipuissa. Koska kädet ovat suurempia, poignéen julistamiseen tarvitaan 13, 15 tai 18 valttia.

Koska tikeissä on pariton määrä kortteja, pisteenlaskussa saattaa joskus kummitella puolikkaita pisteitä. Puolikkaat pyöristetään pelinviejän eduksi jos tämä voittaa ja vastapuolen eduksi, jos pelinviejä häviää. Jos pelinviejä jää puoli pistettä tavoitepisteistään, hänen katsotaan jäävän pisteen tavoitepisteiden alle.

Tarot viidelle pelaajalle

Pelaajille jaetaan 15 korttia, joten chien-pinoon jää vain kolme korttia. Poignéen saa pienemmällä määrällä valtteja, 8, 10 tai 13 valttia riittää.

Joukkueita on edelleen kaksi. Ennen lesken avaamista, pelinviejä nimeää kuninkaan ja pelaaja, jolla on kädessään tämä kuningas on pelinviejän pari. Muut kolme pelaavat tätä paria vastaan. Jos kaikki kuninkaat ovat pelinviejän kädessä, hän nimeää kuningattaren. Pelinviejän pari ei paljasta asemaansa muille ennen kuin pelaa mainitun kuninkaan. Mikäli nimetty kortti on leskessä tai pelinviejän kädessä, hän pelaa yksin kaikkia neljää vastaan.

Usein pelataan siten, että jos pelinviejällä on pari, pelinviejä saa ja maksaa pisteet tuplana. Kaikki muut pelaajat saavat ja maksavat pisteet yhteen kertaan. Toinen vaihtoehto on pelata siten, että pelienviejä ja tämän pari saavat ja maksavat yhtä paljon pisteitä, mutta se johtaa hankaluuksiin pisteenlaskussa, kun pisteet eivät mene siististi tasan. Jos jakaja pelaa yksin, hän saa ja maksaa pisteet nelinkertaisina.

Viidellä voi myös pelata nelinpeliä, jolloin kierroksen jakaja ei osallistu peliin.

Tämän artikkelin kommentointi on valitettavasti jouduttu sulkemaan jatkuvan spämmin vuoksi. Jos on kysyttävää, jättäkää kommentti johonkin toiseen artikkeliin.

2 kommenttia

  1. Miten jos viimeinen kortti on erilainen, toinen laittaa esim. hertta ässän ja toisella on risti kunkku, kumpi saa viimeisen pisteen?

  2. Viimeinen tikki on ranskalaisessa tarotissa ihan tavallinen, eikä siitä saa mitään ylimääräistä pistettä. Tikin voittaa se, joka pelaa isoimman valtin tai isoimman kortin ajettua maata, jos kukaan ei pelaa valttia.

Kommentointi ei ole käytössä.