Barbu

Luokka: Tikkipelit
Pakka: 52 korttia
Pelaajamäärä: 4

Barbu on herttamisääriin perustuva kokoelmapeli, jossa yhdistyy erilaisia pelimuotoja. Pelin nimi, le barbu, tarkoittaa parrakasta ja viittaa herttakuninkaaseen, joka on hertoista ainoa parrakas kuvakortti. Barbun kaltaisia pelejä ilmestyi itäeuroopassa 1900-luvun alussa useita. Tässä muodossaan barbu on ranskalaisten bridgenpelaajien luomus 1970-luvulta.

Kingi tai kinko on tavallinen suomalainen muunnelma pelistä.

Barbussa on seitsemän erilaista pelimuotoa, joista viisi on negatiivisia ja kaksi positiivisia. Tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon pisteitä ja välttää miinukselle joutumista. Kuusi peleistä on erilaisia tikkipelejä, seitsemäs muistuttaa ristiseiskaa.

Barbun säännöt löydät englanniksi Card Games -sivuilta, suomeksi 150 korttipeliä -kirjasta.

Pelin tavoite

Barbussa on seitsemän erilaista pelimuotoa, joista viisi on negatiivisia ja kaksi positiivisia. Tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon pisteitä ja välttää miinukselle joutumista.

Jako

Kukin pelaajista toimii jakajana seitsemän kertaa peräkkäin. Jokaisessa jaossa pelaajille jaetaan 13 korttia.

Pelin kulku

Jakaja valitsee jaettuaan yhden seitsemästä pelistä. Jokaisen pelin saa valita vain kerran, joten kaikki seitsemän peliä tulevat pelatuiksi kertaalleen jokaisen pelaajan jakovuoron aikana. Peleistä kuusi on erilaisia tikkipelejä, yksi ristiseiskaa muistuttava asettelupeli. Eri pelit ovat:

1. Ei tikkejä. Jokainen otettu tikki on -2 pistettä.
2. Ei herttoja. Jokainen voitettu hertta on -2 pistettä ja herttaässä -6 pistettä. Herttoja ei saa ajaa tikkiin, jos pelaajalla on muita vaihtoehtoja. Tikeissä kerätyt hertat jätetään kuvapuoli ylöspäin näkyville.
3. Ei kuningattaria. Jokainen voitettu kuningatar on -6 pistettä. Kuningattaret jätetään kuvapuoli ylöspäin ja kierros loppuu, kun kaikki neljä kuningatarta on pelattu.
4. Ei kuningasta. Herttakuningas (le barbu) on -20 pistettä. Herttoja ei saa ajaa, jos on muita vaihtoehtoja. Kierros päättyy, kun herttakuningas on pelattu.
5. Ei viimeistä. Viimeisen tikin voittaja saa -20 pistettä, toiseksi viimeisen voittaja -10 pistettä.
6. Valtti. Jokainen voitettu tikki on +5 pistettä. Jakaja valitsee valtin ja ajaa ensimmäiseen tikkiin. Pelissä on maantuntopakko. Jos ei voi tunnustaa maata ja tikkiin on pelattu jo valttia, valtti on ylitettävä mikäli mahdollista. Jos ei voi ylittää valttia tai valttia ei ole vielä pelattu, tikkiin saa pelata mitä tahansa.
7. Domino. Jakaja ilmoittaa jonkun kortin, esimerkiksi ”Domino seiskasta” ja pelaa mainitun kortin pelin aluksi. Jos jakajalla ei ole kyseistä korttia, seuraava pelaaja, jolta kortti löytyy, aloittaa. Pelaajat pelaavat pöytään kortteja vuorotellen. Maat pitää aloittaa mainitulla kortilla, jonka jälkeen pöytään voi pelata jommankumman aloituskortin viereisistä korteista. Jos aloituskortti on vaikka ristiseiska, sen jälkeen voi pelata ristikuutosen tai ristikahdeksikon tai aloittaa uuden maan seiskalla. Kuutosen tai kahdeksikon päälle voi sitten pelata viitosen ja yhdeksikön ja niin edelleen. Ässät tulevat kuninkaiden jälkeen. Jos ei voi pelata sopivaa korttia, joutuu passaamaan vuoronsa. Ensimmäisenä korteistaan eroon päässyt saa +40 pistettä, seuraava +20 ja kolmas +5 pistettä (muunnelma: voittaja saa +45 pistettä ja viimeiseksi jäänyt -5, muiden pelaajien pisteet ovat samat kuin tavallisesti).

Seitsemän kierroksen pisteiden yhteissumma on tasan nolla.

Kun valittu peli on ilmoitettu, pelaajilla on mahdollisuus tuplata toisia pelaajia. Tuplaaminen tapahtuu järjestyksessä jakajan vasemmalta alkaen seuraavien sääntöjen mukaan:

1. Jokaisen pelaajan on tuplattava jakaja vähintään kaksi kertaa tämän jakovuoron aikana.
2. Negatiivisissa peleissä myös muita pelaajia saa tuplata, mikäli haluaa.
3. Jos joku tuplaa sinut, voit vastatuplata. Sanomalla ”maximum” pelaaja tuplaa kaikki muut pelaajat, jotka eivät ole vielä kyseistä pelaajaa tuplanneet ja vastatuplaa ne, jotka ovat.
4. Jakaja ei voi itse tuplata ketään, mutta voi vastatuplata toisen pelaajan tekemän tuplauksen.

Tuplaus tarkoittaa sivuvetoa siitä, että menestyy paremmin kuin tuplattu pelaajaa. Tuplaukset merkitään pistekirjanpitoon merkitsemällä jaon kohdalle esimerkiksi tuplatun pelaajan nimen alkukirjain; kaikkien pelaajien tuplaaminen merkitään X-kirjaimella. Jakajaan kohdistuneet tuplaukset ympyröidään.

Pisteenlasku

Kun jako on pelattu, pelaajat laskevat pisteensä ja merkitsevät ne pistekirjanpitoon omaan sarakkeeseensa. Sitten lasketaan tuplausten seuraukset kaikille mahdollisille pareille pelaajia. Jos toinen osapuoli parista on tuplannut pelin, pelaajien pistemäärien erotus lasketaan ja vähennetään huonommin menestyneeltä ja lisätään paremmin menestyneelle. Jos molemmat tuplasivat, erotus kerrotaan kahdella.

Esimerkki: pelaaja A jakaa ja valitsee ei kuningattaria -pelin. Hän merkitsee pistekirjanpidon pelisarakkeeseen Q-kirjaimen merkkinä valitusta pelistä. Pelaaja B aloittaa tuplaamalla kaikki. Hänelle merkitään ympyröity X: hän on tuplannut kaikki pelaajat, sisältäen jakajan. Pelaaja C tuplaa jakajan, hänelle merkitään ympyröity A. Pelaaja D ei tuplaa ketään.

Pelin aikana D kerää kaksi kuningatarta eli -12 pistettä, A ja C ottavat kumpikin yhden kuningattaren eli -6 pistettä. Sitten lasketaan tuplat. A:n ja B:n välillä on yksi tuplaus. Piste-erotus on 6 pistettä B:n hyväksi, joten A maksaa B:lle 6 pistettä. A:n ja C:n välillä on kaksi tuplausta, mutta molemmat saivat samat pisteet, joten maksuja ei tule. A:n ja D:n välillä ei ole tuplauksia. B:n ja C:n välillä on yksi tuplaus, joten C maksaa B:lle 6 pistettä. B:n ja D:n välillä on samoin yksi tuplaus, joten D maksaa B:lle 12 pistettä. C:n ja D:n välillä ei ole tuplauksia.

Lopuksi pelaajien kierroksen summat lasketaan yhteen ja kirjataan pistelomakkeen summasarakkeeseen: A saa -12, B saa 24, C saa -12 ja D -24 pistettä. Pelin pistearvo, 24, merkitään tarkistussarakkeeseen ja tarkistetaan, että pelaajien pisteiden summa ja pelin pistearvo ovat yhteensä nolla (-12 + 24 – 12 – 24 + 24 = 0) ja pisteet siten laskettu oikein.

28 kierroksen jälkeen eniten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa.