Luokka: Tikkipelit
Pakka: 36 korttia
Pelaajamäärä: 3, 4 pareittain
Huutopussi on muunnelma marjapussista, mutta oikeastaan peli on kehitetty venäläisestä tysjatsa-pelistä. Arvelenkin, että kolminpelattava huutopussi on alkuperäinen tysjatsasta kehitetty muoto, nelinpeli ja yhdistäminen marjapussiin on sitten myöhempää lisää.
Huutopussi on oiva kolminpeli. Nelinpeliä voi pelata pareittain tai erikseen.
Pelin säännöt löytyvät myös 150 korttipeliä -kirjasta.
Pelin tavoite
Pelaajat yrittävät voittaa 500 pistettä. Joka jaossa huudetaan siitä, kuka saa pelinviejänä valita valtin.
Pelissä käytetään 36 kortin pakkaa. Korttien arvojärjestys on A, 10, K, Q, J, 9, 8, 7, 6. Pistearvot ovat ässä 11 pistettä, kymppi 10 pistettä, kuningas 4 pistettä, kuningatar 3 pistettä ja sotilas 2 pistettä. Yhteensä pakassa on 120 pistettä ja lisäksi 10 pistettä viimeisestä tikistä.
Jos nelinpeliä pelaa muuten kuin paripelinä, pakkaan kannattaa ottaa viitoset mukaan.
Jako
Nelinpelissä jaetaan kaikki kortit, kolminpelissä jätetään kolmen kortin pirunpakka. Jos nelinpeliä pelaa omaan pussiin ja pakkaa on jatkettu, jättäkää neljän kortin pirunpakka.
Tarjouskierros
Jakaja aloittaa, vuoro kiertää myötäpäivään. Tarjoukset ovat luvattuja pistemääriä. Ensimmäisen tarjouksen on oltava tasakymmeniä, korotusten viidellä jaollisia. Jos pelaaja on vähintään 500 pistettä miinuksella, hän on huutokiellossa eikä saa osallistua tarjouskierrokseen.
Huutamista jatketaan, kunnes kaikki paitsi yksi ovat passanneet. Huutaja saa pirunpakan käteensä, mutta näyttää sen ensin muille. Sen jälkeen hän heittää kädestään pois kolme korttia, joissa ei saa olla ässiä ja kymppejä. Nämä kortit lasketaan pelinviejän hyväksi jaon lopussa.
Nelinpelissä, jossa pirunpakkaa ei ole, huutaja saa pariltaan kolme korttia ja antaa sitten kolme takaisin.
Huutaja saa pirunpakan nähtyään vielä korottaa huutoaan. Se voi olla tarpeen, sillä jaon lopussa huutaja saa laskeahyväkseen vain lupaamansa pisteet.
Pelin kulku
Pelinviejä ajaa ensimmäiseen tikkiin. Pelissä on maantuntopakko, ylimenopakko ja valttipakko. Tikkiin on siis pakko pelata ajettua maata ja jos mahdollista, sellainen kortti, joka voittaa tikin. Jos ajettua maata ei ole kädessä, on pakko pelata valttia, mikäli mahdollista.
Tikin voittaa korkein kortti valttia, tai ajettua maata, mikäli valttia ei pelattu. Tikin voittaja ottaa voittamansa kortit, laittaa ne kuvapuoli alaspäin eteensä ja ajaa seuraavaan tikkiin.
Jaon alussa valttia ei ole. Valtti tehdään näyttämällä omasta kädestä avioliitto eli kuningas ja kuningatar samaa maata. Tämä maa on valttia, kunnes joku tekee uuden valtin. Valtin saa tehdä sen jälkeen, kun on voittanut tikin.
Pisteenlasku
Jaon lopussa pisteitä lasketaan seuraavalla tavalla: patavaltista 100 pistettä, herttavaltista 80 pistettä, ruutuvaltista 60 pistettä, ristivaltista 40 pistettä, ässistä 11 pistettä, kympeistä 10 pistettä, kuninkaista 4 pistettä, kuningattarista 3 pistettä, sotilaista 2 pistettä ja viimeisestä tikistä 10 pistettä.
Jotkut käyttävät eri järjestystä mailla, esimerkiksi hertta 100, ruutu 80, risti 60, pata 40. Nykyään yleisin lienee yllämainittu bridgen mukainen järjestys. Yksinkertaisemmat korttipisteet ovat myös tavalliset: ässät ja kympit 10 pistettä, kuvat 5 pistettä. Viimeisestä tikistä annetaan joskus 20 pistettä.
Jos pelinviejä saa lupaamansa pistemäärän täyteen, hänelle kirjataan luvattu pistemäärä, vaikka pisteitä olisi kertynyt enemmänkin. Epäonnistuneen pelin jälkeen miinuksia kirjataan huudon verran. Muut pelaajat saavat keräämänsä pisteet. Paripelissä pelinviejän ja parin pitää saada yhdessä huudon verran pisteitä.
Jos pelaaja jää ilman tikkejä, hän joutuu Porvooseen ja menettää huudon verran pisteitä. Jos pelinviejä joutuu Porvooseen – harvinaisen lahjaton suoritus sinänsä – hän menettää pisteitä kaksi kertaa huutonsa verran. Pari menee Porvooseen, jos kumpikaan ei saa yhtään tikkiä, joten paripelissä Porvooseen joutuminen on melko harvinaista.
Voittamiseen tarvitaan 500 pistettä.
Kun aikoinaan pelasimme huutopussia matematiikanopiskelijaporukassa, pelasimme 4 hengen paripeliä. Valtin tekemiseen käytimme hiukan eri sääntöjä kuin yllä. Ensinnäkin sallimme kokonaisten ja puolikkaiden kyselyn, kuten Marjapussissa. Toisekseen valttia sai yrittää tehdä vain sen jälkeen, kun oli voittanut itse aloittamansa tikin.
Tuomaksen lisäksi, mekin pelaamme niin että sallimme kyselyn, kokonaiset ja puolikkaat.
Lisäksi meillä käytössä seuraava sääntö:
130 pisteen ( kaikki kortit + viimeinen: läpiajo) jälkeen epäonnistuneet lupaukset tuplataan ( huuto 135p, ei onnistu (ei siis valttia) = -270p). 150 huuto epäonnistuu = -300p.
Vastustajien joutuessa silakkamarkkinoille (Porvooseen), he saavat miinuksena alkuperäisenhuudon verran pisteitä, ei korotuksen mukaan..
Hertta 100, ruutu 80, risti 60 ja pata 40.
t:Pepe (huutopussia -70 luvulta)
Olemme viimeaikoina pelanneet kolmen hengen huutopussia, jossa suurin huutaja saa pirunpakan. Ongelma tuli siitä, jos huutaja ei saa huutoaan, meneekö hän nollille, vai vähennetäänkö häneltä vain huudon määrä? Seurasi kovanlainen riita 🙂
Jos pelinviejä epäonnistuu, miinuksia tulee huudon määrän verran. Ei siis mene nollille, mutta voi mennä miinuksille.
Äläs Mikko sekoile. Huutaja saa korottamansa määrän ”paskaa”. Muut pelaajat, mikäli eivät saa tikkejä kiinni saavat huudon verran miinusta.
Meillä on vaimon kanssa paljon suurempi ongelma. Meiltä on viime aikoina puuttunut kolmas pelaaja maantieteellisen sijaintimme vuoksi 🙂 olemme pelanneet kaksin pelinä huutista, eli kortit jaetaan normaalisti kolmelle ja yksi pakka jää pimeäksi. Kysymys kaaleppi; jos toinen pelaajista on huutokiellossa niin mitä silloin tapahtuu, kun kyseisen pelaajan pitäisi huutaa ensimmäisenä 60?
Kuka ottaa huudot, vai ottaako kukaan ja kuka saa pirunpakan???
N.M. Huutista forever and again.
No niinhän sanoin: jos huutaja ei onnistu pelissään, tulee huudon verran miinusta. Muista pelaajista en puhunut mitään, mutta heillekin tulee tosiaan huudon verran miinusta, jos jäävät ilman tikkejä.
Huutokiellossa saa huutaa pakollisen aloitushuudon, ei muuta. Jos muut päästävät huudon läpi, niin sitten pääsee huutokiellossakin oleva pelaamaan.
Meillä läpiajo on 140 koska käytämme tuota ässä=11, kymppi=10, kurko=4, rouva=3, jätkä=2 ja viimeisestä saa sen 20.
Meillä paripelissä vaihdetaan 4 korttia, ja pimeänä, toisinsanoen huutaja ja hänen parinsa antavat yhtäaikaa 4 korttia toisilleen.
Aloittava huuto meillä 40, pisteet pyöristetään kuten viiteen normaalistikin pyöristetään paitsi huutajan on saatava lupaamansa pistemäärä tai enemmän, esim. jos huutaa 70 niin silloin menee porvooseen jos pisteet jäävät esim. 68 tai 69, ja jos huudon voittaja ei saa yhtään kääntöä (porvoonkääntö) niin siloin saa tuplamiinukset, (menee tuplaporvooseen), eli esimerkissä -140.
Valtit tosiaan nuo hertta=100, ruutu=80, risti=60 ja pata=40.
Ja kaksinpelinä tuo edellämainittu että yksi käsi jää pöytään mitä ei katsota/pelata.
Mielipide-ero pisteenlaskussa.
Pelasin mieheni kanssa kahdestaan ns. kolmen peliä, siis 1 pakka ”haamulle”. Hän huusi ensin 40 ja minä 45. Hän sanoi passaa, eli minulle jäi ”pirunpakka”. Pelin lopussa hän sai 30 pistettä ja oli sitä mieltä, että se kuuluu hänelle + -pisteiksi ja minä, että -pisteeksi -45. Kumpi on oikeassa?
– Sari –
”Jos pelinviejä saa lupaamansa pistemäärän täyteen, hänelle kirjataan luvattu pistemäärä, vaikka pisteitä olisi kertynyt enemmänkin. Epäonnistuneen pelin jälkeen miinuksia kirjataan huudon verran. Muut pelaajat saavat keräämänsä pisteet.”
Eli vain pelinviejä saa miinuksia. Ei ole väliä, mitä huusi, jos joku toinen huutaa enemmän. Jos ei ole pelinviejä ja kerää 30 pistettä, saa 30 pistettä.
nelinpeliä pelatessa jos kaveri kysyy kokonaista onko valtti pakko tehä jos se on kädessä? =)
Iiro, tuohon on varmaan eri sääntöjä, mutta minä sanoisin, että parin kysellessä kokonaista saa sanoa ”ei”, vaikka kädessä sellainen olisikin. Jotkut pelaavat varmasti eri tavalla.
”Pistearvot ovat ässä 11 pistettä, kuningas 10 pistettä, kuningas 4 pistettä, kuningatar 3 pistettä ja sotilas 2 pistettä” olisiko kirjoitusvirhe?
On kirjoitusvirhe, pitäisi tietysti olla ”kymppi 10 pistettä”. Korjataan, kiitos vinkistä.
Meillä on suvussa pelattu tätä peliä kolminpelinä nimellä Viisisataa jo neljässä polvessa. Ukkini oli oppinut pelin sota-aikana sairaalassa. Pakassa 6-A. Pirunpakkaan jaetaan kolme ja loput muille tasan. Huudot myötäpäivään vuorotellen: jakaja aloittaa huutamalla 60. Siitä eteenpäin 5 nostolla, kun kaikki paitsi yksi passaa. Huudon voittanut saa pirunpakan ja näyttää sen muille. Sitten tekee laskelmat ja korottaa huutoaan, jos näkee tarpeelliseksi. Laittaa kolme pois ( ei ole rajattu, mitä saa laittaa pois: esim voi renottaa jonkun maan heittämällä 10-8-7 pois, mistä voi olla etua, kun muut yrittävät ajaa tikkiään läpi vaihtaakseen valttia ) ja aloittaa pelin. Valtit Hertta Ruutu Risti Pata 100-80-60-40. Valtin voi määrätä vain, jos on sitä ennen voittanut ajamansa tikin. Eli pelkkä tikin voittaminen ( toisen ajaman tikin kiinniotto ) ei riitä valtin määräämiseen. Pisteet on laskettu: A ja 10 = 10, kuvakortit = 5. Myös näin laskien tulee maksimipistemääräksi 140 ilman valtteja. Jos pirunpakan huutanut korottaa, mutta ei saa korotuksensa verran pisteitä, putoaa hän korotuksen verran. Jos pirunpakan huutanut ei korota, eikä saa huutonsa verran, hän putoaa huutonsa verran. Maksimissaan pirunpakan huutanut voi saada korotuksensa verran ( tai huutonsa verran, jos ei korota ). Pirunpakan huutanut putoaa huutonsa tai korotuksensa verran, jos lähtee lyömään ( aloittaa pelin), ennen kuin on heittänyt kolme pois. Muut pelaajat tippuvat voittaneen huudon verran, jos eivät saa pelin aikana 10 pistettä. Eli voitettujen tikkien määrällä ei ole merkitystä, mikäli pelaajan voittamien korttien arvo ei yllä vähintään 10 pisteeseen. Huutokiellossa oleva pelaaja voi saada pirunpakan jakokierroksellaan, jos muut pelaajat eivät korota 60 yli. ( Koska jakaja huutaa aina 60. ) Viimeisen tikin voitosta ei ole saanut erikseen pisteitä. Porvooseen joutumisesta tai silakkamarkkinoista ei meidän perinteessä ole kuultu. Kaksin pelinä on pelattu täysin samalla tavalla, mutta tällöin kolmas pakka on ollut pimeänä, mikä tuo ihan uuden haasteen taktiikkaan ja pistelaskuun.
Jarkko, kiitoksia selityksestä. Huutopussilta tuo tosiaan enemmän kuulostaa kuin varsinaiselta Viideltäsadalta.
Meillä huutopussia on pelattu molempien vanhempien suvuissa, varmasti tuhansia jakoja on tullut vuosien mittaan pelattua. Säännöt ovat meillä jonkin verran erilaiset kuin tällä sivulla tai kommenteissa esitetyt:
– Valttien järjestys on hertta-ruutu-risti-pata, hertta siis 100p ja pata 40p. Huutopussikulttuuriimme on tästä muodostunut termit ”punainen puoliso” ja ”musta puoliso” sekä toki samat kokonaisille.
– Meillä nelinpelissäkin on keskipakka, josta sitten kaksi korttia menee huutaneelle ja kaksi parilleen. Korttien saamisen jälkeen huutaja kysyy pariltaan, onko hänellä korotushaluja; tähän pari saa vastata ainoastaan kyllä tai ei. Siten ”kyllä” voi merkitä joko korotusta sadasta 140:een tai kahteensataan, mikä välillä aiheuttaa pienimuotoisia välirikkoja erän lopussa.
– Viimeisestä tikistä olemme antaneet 20p, jolloin ilman valtteja maksimi on 140p.
– Kokonaisia ja puolikkaita voi kysyä ja niihin on vastattava totuudenmukaisesti (ts. jos on kokonainen, ei voi vastata ei). Ei kuitenkaan saa kysyä spesifisti tiettyä kokonaista, mikäli arvelee parilla olevan useampia (tämäkin tilanne tulee vähän väliä vastaan).
– Meillä alin mahdollinen huuto on 60p, eli jakajasta seuraavan on huudettava vähintään sen verran. Eihän tällä yleensä ole väliä, sillä keskimäärin huudot päätyvät joka tapauksessa yli sadan.
Joka tapauksessa huutopussi on ehdottomasti itselleni hienoin korttipeli, jota maa päällään kantaa. Sitä jaksaa pelata vuodesta toiseen yhä uudelleen.
Kiitos Kim, mukava kuulla muitakin versioita.
Moi, olen itsekin oppinut pelin vanhemmilta ja he taas vanhemmiltaan, joten peliä on pelattu suvussa ainakin 60-70 vuotta. Pääasiassa pelasimme 4 tai 3 hengen versiota perinteisin säännöin, jotka kuvataa yllä. Peli on näillä säännöillä parasta, kun pelaajia on neljä. Jos pelaajia on kolme ja 3 korttia keskellä huudon voittajalle, niin voittava pelityyli on huomattavan tiukkaa ja peli tietyllä tavalla yllätyksetöntä, koska kaikki kortit ovat käytössä (paitsi kolme pantattua, jotka eivät ole A tai 10).
2 pelaajan version huomattavasti enemmän yllätyksellinen pirunpakan johdosta, joka tuo lisää arvotuksellisuutta esim. joskus K on jossain maassa suurinkortti, kun pirunpakassa voi olla A,10 samasta maasta. 2 pelaajan versioissa tulee vähän useammin läpiajoja, mutta voittava pelityyli on edelleen aika tiukka.
Olen pelannut vuosia myös rahapeli pokeria ja huutopussi on jäänyt taustalle, lähinnä siitä syystä ettei osaavaa peliseuraa löydy lähipiiristä. Sellainen kuitenkin sattui samalle työpaikalle tulemaan ja aloimme hänen kanssaan pelaamaan peliä 2 pelaajan versiona rahasta, niin että voittaja saa ennalta määrätyn panoksen, jos vastustaja on -500 tai alle, kun peli päättyy, niin rahan saa tuplana.
Päätin tehdä pienen kokeilun peliin, jossa jaemme keskelle 6 korttia, joista huudon voittanut saa 5 ja näyttää näistä kolme ja panttaa neljä. Huudon hävinnyt saa yhden, jota ei näytä. Tämä pieni muutos tuo peliin huomattavasti enemmän toimintaa ja ennalta-arvaamattomuutta. Mielestäni tällä tavalla pelattuna 2 pelaajan versio on paras versio kaikista mahdollisista, koska siinä on riittävän suuri mahdollisuus yllättäviin ajoihin, läpiajoihin ja tilanteisiin, joita ei yleensä tule kovin usein vastaan. Pelkästään kaksi lisäkorttia keskeltä tuovat huomattavasti useammin mahdollisuuksia suuriin maihin, joilla pääsee ajamaan 3-4 kortin päähän.
Tälläisenä versiona huutopussia voisi pelata hyvin rahapelinä, mutta kahden hengen versiona, joko 500 pisteeseen ja määräpanos, tai jatkuvana pelinä, jossa esim. 100 pistettä on tietty rahasumma. Olen miettinyt tämän version pohjalta ohjelman kirjoittamista, jossa voisi pelata tietokonetta vastaan tai toista vastustajaa, mutta tämän on vähän pidempi projekti.
Paras peli ikinä! Meillä pelattu ainakin yli 40 vuotta! Meillä on myös 2:n hengen versio. Pöydälle jaetaan kummallekin 5 pakkaa josta alempi piilossa ja ylempi näkösällä. Käteen 6 korttia ja piruoakkaan 4. Pirupakasta huudetaan, näytetään ja sit 4 alas ihan normi säännöillä. En tiedä kuin monta tuhatta peliä on tätä plaatua tullut pelattua 2:lla, 3:lla ja 4:llä. Ihan huippu!
Onko kukaan kuullut säännöstä, että jos tulee neljä kutosta jaossa, niin saa uudet työt.
Jo mainitun kovan kierroksen (eli että valtin saa huutaa vain itseajetusta tikistä) lisäksi meillä on noudatettu paria oleellistä lisäsääntöä:
– Jos joku pelaa väärin eli ei esim. noudata ylimenopakkoa, niin koko kierroksen kulku vääristyy ja sen oikeudenmukaista tulosta ei voida laskea. Rangaistukseksi ja tahallisen vilpin pelotteeksi värinpelaaja menee tuplana Porvooseen, muille kirjataan -.
– Nelinpelissä on tehtävä ensin omassa tai parin kädessä olevat valmiiksi kokonaiset valtit. Jos kuitenkin kysyy ensin puolikasta, niin mahdollinen kokovaltti hajoaa.Tämän johdosta useiden valttien huutaminen vaikeutuu ja taktinen pelitaito saa hieman enemmän ja jakotuuri vähemmän painoarvoa.
– Pelkkä yhden nollatikin saaminen ei pelasta Porvoolta, vaan jokaiselta kierrokselta on saatava nollaa suurempi tulos kirjoihin. Käytännössä siis pienin 5:ksi pyöristyvä pistemäärä eli 3 tai enemmän.
Nii nyt olis tarvis saada pc:lle vanha kunnon huutopussi peli.
Voisko joku kertoa et mistä löytyis tai onx mahd.netissä päästä pelaa ”huutista”? Löysin jonkun paikan mut ei sielt päässyt puusta pidemmällä.Tai jos vaik oulussa on jossain tai joskus järjestetään
”huutis” turnauksia niin missä/koska?Onhan toi peli parasta 4 hengen pelinä ja livenä.
Tämä se on maailman paras korttipeli! Meillä on aina pelattu huutokierros ilman kyselyjä, mielestäni ihan ehdoton. Mutta, hyvät huutajat, jos teillä on kuten yleensä tuttu pari, kannattaa kokeilla kyselyä korotuksilla. Tämä on ihan lyömätön (ja lähtökohtaisesti parempi jo vähän kokeneemmille pelaajille), jos jaksaa nähdä vähän vaivaa sotasuunnitelmiin. Me siis korotusten suuruudella ikään kuin esitetään parille, mitä tarvitaan ja pari vastaa onko vai ei. Esim. korotan edellisestä huudosta 15 p jos tarvitsen ässiä ja kymppejä tai 25 jos kaipaan punaisia puolikkaita, pari korottaa 10 jos on ja 5 jos ei. Toisaalta pari voi korottamalla ottaa kyselyvuoron jos tälle on parempi ottaa kuin antaa. Ihan nyt miten sen suunnittelee. Voi kuulostaa haastavalle, mutta meillä kasvoi läpiajojen määrät ja pelaajatovereiden naamojen happamuustasot, kun saimme homman pelittämään. Tosin vastapuoli sai tietää, tekivät sitten omat sääntönsä, mikä vaan paransi koko peliä!
Olen pelannut kymmenien eri ihmisten kanssa ja säännöt ovat olleet aina samat, ja aloitusviestistä poikkeavat sen verran että:
-Viimeinen tikki 20p (yht.140p)
-Pirunpakka myös nelinpelissä (kolminpelissä 3 korttia, nelinpelissä 4 kortia). Pirunpakkaa ei koskaan näytetä.
-Huutokielto 250p.
-Valtit hertta 100, ruutu 80, risti 60, pata 40
–
Vanhemmilta olen oppinut ja useassa porukassa pelannut useimmiten seuraavilla säännöillä:
– Viimeinen tikki 20p (yht.140p)
– Huudon voittanut saa pariltaan neljä korttia
-Huutokielto 500p.
-Valtit hertta 100, ruutu 80, risti 60, pata 40
– Ensin pitää tehdä valtti omasta kädestä ja sitten parilta kysymällä, lopuksi voi kysyä puolikasta, kun kaikki kokonaiset on tehty. Jos kysyy puolikasta ja kokonaista ei ole vielä tehty, niin kokonainen menee rikki eli valttia ei voi siitä tehdä.