Luokka: Tikkipelit
Pakka: 28 korttia, 32 korttia, 36 korttia
Pelaajamäärä: 3, 4 pareittain
Marjapussi on ainoa Suomessa yleinen lyhyellä pakalla pelattava ässäkymppipeli. Muuten tällaiset pelit ovat Suomessa vieraampia. Marjapussi on suosittu varsinkin Etelä-Suomessa. Peliä nimitetään toisinaan Suomen kansallispeliksi, mutta itse soisin tämän kunnian ennemmin vaikkapa ristikontralle.
Pelin säännöissä on jonkin verran vaihtelua, tässä esitetty perustuu Pekka Rannan kirjaan Marjapussissa Porvooseen.
Joissain lähteissä pelin väitetään olevan espanjalaista alkuperää. Suhtaudun tähän hieman skeptisesti, sillä marjapussin sukulaispelit ovat pääasiassa keskieurooppalaisia. Nimi marjapussi lienee väännös sanasta mariage, avioliitto.
Marjapussista on suosittu huutokauppamuunnos, joka tunnetaan nimellä huutopussi.
Löydät pelin säännöt myös 150 korttipeliä -kirjasta.
Pelin tavoite
Pelaajat yrittävät kerätä tasan 12 pistettä voittamalla arvokortteja ja tekemällä avioliittoja eli kuninkaan ja kuningattaren yhdistelmiä. Kolminpelissä pelaajat pelaavat kukin omaan pussiinsa, nelinpeli on paripeli.
Korttien arvojärjestys on A, 10, K, Q, J, 9, 8, 7, 6. Pakassa on siis vain 36 korttia.
Jako
Valitkaa ensimmäinen jakaja sattumanvaraisesti. Myöhempien kierrosten jakajana toimii aina edellisen kierroksen etukäsi.
Nelinpelissä koko pakka jaetaan tasan pelaajien kesken, kolminpelissä pöytään jää kolmen kortin leski eli pirunpakka.
Peliä voidaan pelata myös 32 tai 28 kortilla, jolloin pakasta karsitaan pienimpiä kortteja. Tällöin kolminpelissä pirunpakka kutistuu kahteen tai yhteen korttiin.
Pelin kulku
Ensimmäisessä jaossa pelin aloittaa se, joka sai ristiässän. Myöhemmin etukäsi ajaa ensimmäiseen tikkiin. Pelissä on maantuntopakko, ylimenopakko ja valttipakko, mikäli valtti on tehty. Jaon alussa valttia ei ole. Tikkiin on siis pelattava ajettua maata ja jos on mahdollista, tikki on voitettava. Valttia ei kuitenkaan saa pelata, mikäli voi tunnustaa ajettua maata.
Jotkut pelaavat ässä- ja patapakolla. Silloin jaon ensimmäinen tikki on aloitettava ässällä tai padalla, jos ässää ei löydy. Kaikki eivät käytä valttipakkoa.
Tikin voittaa korkein valtti, mikäli valttia pelattiin, muuten tikki menee korkeimmalle kortille ajettua maata. Huomatkaa, että kymppi on toiseksi korkein kortti ässän jälkeen. Tikin voittaja ottaa voittamansa kortit, laittaa ne eteensä kuvapuoli alaspäin ja ajaa seuraavaan tikkiin.
Jos pelaajalla on kädessään samasta maasta kuningas ja kuningatar, hän voi tehdä tästä maasta valtin. Valtin saa tehdä, kun on juuri voittanut tikin. Vain jaon ensimmäinen avioliitto tekee valtin, myöhemmät avioliitot ovat pikkaraisia tai pieniä, joista saa pisteitä, mutta jotka eivät vaikuta valttiin. Pikkaraisen tehtyään on ajettava tätä maata.
Nelinpelissä voi puolikkaista eli yksittäisistä kuninkaista ja kuningattarista tehdä valtin parin kanssa. Pelaaja voi tikin voitettuaan tehdä valtin. Jos se ei onnistu, hän voi kysyä pariltaan, onko tällä valttia. Parin on vastattava ”ei” tai ilmoitettava, mistä maasta hänellä on avioliitto. Tästä maasta tulee valtti. Jos tämäkään ei onnistu, voi kysyä pariltaan puolikasta jostain tietystä maasta. Jos pari vastaa kyllä, tuloksena on valtti tai pikkarainen, jos valtti on jo tehty.
Kolminpelissä ensimmäisen tikin voittaja ottaa pirunpakan käteensä ja heittää sitten yhtä monta korttia pois kuvapuoli alaspäin. Poisheitetyt kortit lasketaan tämän pelaajan pisteisiin. Ässiä ja kymppejä ei saa heittää pois.
Pisteenlasku
Pisteet lasketaan jaon lopuksi. Pelaajat tai parit saavat 2 pistettä valtista, 1 pisteen jokaisesta pikkaraisesta, 1 pisteen viimeisestä tikistä ja 1 pisteen voitosta. Voitto menee pelaajalle tai parille, joka on voittanut enemmän matteja eli ässiä ja kymppejä. Mikäli matit menevät tasan, lasketaan voittopisteitä, joita saa kuninkaasta 4, kuningattaresta 3 ja sotilaasta 2. Jos nekin menevät tasan, voitosta saatava piste siirtyy seuraavalle kierrokselle.
Toinen tapa on laskea mattien sijasta suoraan korttipisteitä siten, että ässät ovat 11 pistettä, kympit 10 pistettä, kuninkaat 4 pistettä, kuningattaret 3 pistettä ja sotilaat 2 pistettä. Jotkut käyttävät myös yksinkertaisempaa laskutapaa, jossa ässät ja kympit ovat 10 pisteen arvoisia ja kuvakortit 5 pisteen arvoisia, mutta jos haluaa yksinkertaisemman pisteenlaskun, mattien laskeminen lienee kaikista helpointa.
Peliä pelataan 12 pisteeseen. Tämä pistemäärä on saavutettava tasaluvulla. Mikäli pelaajan tai joukkueen pisteet ylittävät 12 pistettä, voiton sijasta tulee pudotus seitsemään pisteeseen.
Jos nelinpelissä joukkue tai kolminpelissä pelaaja jää ilman tikkejä, tuloksena on reissu Porvooseen ja kaikkien siihen mennessä kerättyjen pisteiden menettäminen.
Onko pikkasen ilmoitettuaan lyötävä kyseisestä maasta puolikas? Vai riittääkö vaan kyseinen maa?
Mikä tahansa kortti tätä maata riittää.
Hmm.. ristiriitasta tietoa pelin aikana.
Mitä eteen jos pikkasen tehneellä ei ole kyseistä maata? Valttia? Entä jos ei sitäkään?
Jotta voi ilmoittaa avioparin (tuli se valtiksi tai pikkaraiseksi), se on oltava kädessä. Jos ei ole pataa kädessä, ei saa ilmoittaa patapikkaraista. Jos pikkaraisen tekee parin kanssa, silloin on oltava kädessä parin toinen puoli, jonka voi pelata. Tilannetta, jossa tekee pikkaraisen, mutta tätä maata ei ole kädessä, ei yksinkertaisesti voi tapahtua.
KUN PIKKARAISEN TEKEE, VOI TAPAHUA NIIN KYSYTTÄESSÄ, ETTÄ KYSYJÄLLÄ
EI OLE YHTÄÄN KORTTIA ”PIKKARAIS”-MAATA.
KUN ALOITTAA PELAAMISEN, ALOITTAVA PELAAJA NÄKEE OMISTA KORTEISTAA,,
ETTÄ KAIKKIEN MAITTEN PUOLIKKAAT OVAT HÄNEN KÄDESSÄÄ. MIKSI PITÄÄ SILLOINKIN
KYSYÄ : ONKO KOKONAISTA. TURHA KYSYMYS, VARSINKIN JOS ON VAIN YKSI ÄSSÄ.
KIITOKSIA ETUKÄTEEN TIEDOISTA!!!!!!
Pikkaraista ei voi tehdä, jos ei ole kädessä kyseistä maata. Ei saa kysyä, jos ei ole kyseistä maata kädessä.
Jos ei kysy, onko kokonaista, paljastaa sen tiedon, että kädessä on kaikki puolikkaat. Kannattaako sitä paljastaa, kun ei ole pakko?
Eikö voi siis tehdä pikkasta parin kanssa, jossa parilla on avioliitto ja kuitenkin itsellä aloitus mutta ei ko. juuri tehtyä pikkasta eli maata?
Noista säännöistä saa kuvan, että ei voi, mutta vastaus on kuitenkin että voi — nelinpelissähän ei voi tietää, mistä maasta toisella se avioliitto on.
Kolminpelissä on ajettava sitä maata, josta pikkaraisen tekee ja silloin sitä luonnollisesti on kädessä.
Onko myös valtin tehtyä ajettava samaa maata?
On.
Siis onko muka valtin tehtyä ajettava valttimaata eteen? Ei meillä vaikka pelattu peliä 40v.
No teillä onkin pelattu eri lailla. Tämä voi tulla yllätyksenä, mutta korttipelejä pelataan erilaisilla säännöillä eri paikoissa.
Terve!
Myös meillä länsirannikolla (Kokemäki/Harjavalta) on pelattu siten, että ensimmäisen ajon valtin teon jälkeen ei tarvitse olla valttia. Pikkuisessa toki lyödään heti kyseistä maata pöytään teon jälkeen. Jos kysyjällä ei ole sitä maata, mistä pikkuinen on tehty (toisella tiimin jäsenellä on ollut kokonainen kädessä), niin toinen tiimiläinen lyö pientä pöytään.
Silmien (voittopisteet) laskuissa olemme myös laskeneet ässän 1 pisteeksi.
Meillä on pelattu myös niin, että pelkällä tikin voitolla ei voi tehdä valttia tai kysellä. Vain ajamalla vahvan ajon (kukaan ei voita eteen lyömääsi korttia) voi kysellä tai tehdä valtin. Pikkuisen voi kyllä tehdä tai kysellä puolikasta myös pelkällä kiinniotolla (tikin voitolla).
Mitä mieltä muut näistä?
Mikä on etukäsi? Miten sen saa?
Etukäsi on jakajasta seuraava pelaaja.
Mortonki ! Joka ilmansuunnalla näyttää olevan omat tulkintansa. Hämeessä on silmiä laskettu siten, että ässä 1, jätkä 2, rouva 3, kalle 4. Se on sit 40 tasan. Jos matit menee tasan, voi kymmenellä silmällä ostaa naapurilta yhden matin, edellyttäen, että omaan käteen jää vielä vähintään yksi silmä enemmän kuin naapurilla. Helppoo mutta yksinkertaista. Täällä on myös pidetty kiinni vahvasta ajosta ennen valtin tekoa, paitsi että ensimmäisellä tikillä saa heti tehdä valtin. Jos nelinpelissä kysyy kaverilta heti puolikasta ja tällä sattuukin olemaan kokonainen kädessä, niin kokonainen menee ” halki ” eikä sillä ole käyttöä siinä jaossa. Mitäpä sanoo tähän raati?
Muistan nuorempana kun pelattiin marjapussia se karsi jyvat akanoista. Koko homma perustui toisen parin kysymysten muistamiseen ja heidan pelaamiensa korttien arvioimiseen. Meilla oli usein 3-4 porukkaa yhta aikaa pelaamassa. Todella hieno peli, kun sen oppii ymmartamaan. Taalla Tasmaniassa koko pelista ei ole aavistustakaan, mika on tosi surullinen asia
Timo, Australiassa ymmärrettäneen jotain 500:n perään, se on maan kansallispeli ja ihan fiksu tapaus sekin.
Helsingissä meillä pelattu niin, että jos parilta kysyy kokonaista tai puolikasta ja hänellä ei sitä ole, palavat oman käden kokonaiset. Jos kysyy puolikasta tietystä maasta ja parilla ei sitä ole, palavat joukkuuen molempien jäsenien kokonaiset. Palaneilla kokonaisilla ei liittoja solmita. Eipä ole tullut peliporukassa pohdittua tota pikkaraissääntöä, jos pikkarainen on parin kädessä, mutta kysyjä ei tunne pikkaraismaata. Ei ole tullut ko. tilannetta eteen. Loogista ehkä olisi, että tikin voittajan on pakko pelata pikkaraismaata, jos se on mahdollista. Muutoin saa pelata mitä vain. Meillä pelataan myös ylimääräinen jako jos molemmat puolueet ovat 12 pisteessä. Ylimääräinen jako pelataan meillä myös, jos voitto on pakassa (matit ja silmät tasan) ja jompi kumpi tai molemmat saivat 12 pistettä.
Mikä on oikein jos etulyöjällä ei ole ässää eikä pataa!
Riippuu siitä, mitä on sovittu, mutta jos mitään ei ole sovittu, saa ajaa mitä tahansa.
Jos kaksi pelaajaa saavuttaa 12 niin putoaako molemmat seiskaan, tasapeliä ei taida olla. Tilanne oli siis kolmen pelissä molemmilla oli 11 ja toinen sai voiton ja toinen viimeisen. Itse muistelen että putoaa, varma en ole kun peleistä on jo yli 20 vuotta ja nyt opetan tuota lapsille.
Pasi, ei kai tuohon mitään virallista sääntöä ole, sen kun sovitte itse, miten pelaatte. Minä toteaisin ehkä tasapeliksi, mutta miksei tuo seiskaan pudottaminenkin toimisi.
Meillä on pirunpakan sijasta ollut (niin kolmin- kuin nelinpelissäkin) ”etupelto”, eli 3-4 keskelle jaettua korttia jotka etukäsi lisää käteensä. Ennen ensimmäistä ajoa etukäsi antaa muille pelaajille kädestään yhden kortin kullekin, muilta piilotettuna. Näin annettujen korttien ei siis tarvitse olla etupellosta tulleita kortteja.
Yhdellä voitetulla tikillä saa kysyä yhden kysymyksen. Kysymysten järjestystä ei ole määrätty, eikä valttia/pikkaista ole pakko julistaa vaikka kysymyksessä paljastuisikin mahdollinen avioliitto. Ennen joka ajoa voi julistaa yhden tietämänsä mahdollisen valtin/pikkaisen (omista ja parin korteista).
Hei
Olen pelannut eri seurueiden kanssa ja hieman on sääntövaihtelua ollut. Jotkut haluavat tuon kovan ajon ennen kuin saa tehdä valtin. On pelattu sitten niin kun on yhdessä sovittu.
X lyö pata 7, y ottaa valtilla kiinni, jos minulla on pata ässä ja pata 6 onko minun mentävä yli pata seiskasta eli lyötävä ässä vaikka se on valtilla kiinni?
Peki, ei tarvitse pelata pataässää. Ylimenopakko koskee tilanteita, joissa ylimenemällä voi voittaa tikin. Nyt on valttia lyöty, joten padan pelaamisen suhteen on vapaat kädet.
tohon pikkasen (pennun) tekoon. kun kysyy parilta onko kasaa/pariskuntaa. jos vastaus on kyllä niin pariskunnan toinen osapuoli voi tehdä pennun, jolloin on mahdollista ettei eteen lyöjällä ole mahdollisesti ole kyseistä maata. eka tikki on aina otettava kiinni ässällä ellei se ole pirunpakassa.. pelissä on montaa variaatiota/sääntöä. esim. jos kysyy puolikasta niin kasa menee rikki ja aina on itse tehtävä omasta kädessä olevasta ensin valtti ennen kun toiselta kysyy.. aina kannattaa selvittää säännöt ennenkun ekat työt on tehty. opettelin pelin pöydän alla 80-luvulla. nykyään vähintään kerran viikkoon pelaan. kumpa sais porukoita kasaan niin sais matkustella porvooseen tai antaa vastustajalle liput sinne..
Meillä kävi kolmen pelissä niin, että pirunpakan saanut olikin kolmen kortin sijaan heittänyt 4 korttia pois. Näin hänellä oli 1 kortti muita vähemmän pelin lopussa. Miten tässä tilanteessa toimitaan ??? Menettääkö kaikki keräämänsä pisteet vai miten tässä tilanteessa menee säännöt ?
Minusta nolla pistettä tältä kierrokselta, mutta ilman kaikkien pisteiden menetystä olisi reilu tulos. Virallista sääntöä ei ole, joten sopikaa jotain ja menkää jatkossa sen mukaan.
Jos kolminpelissä x löi ristiakan, y valttikuninkaan (ruutua), niin saako kolmas lyödä vaikka herttaa kun ristiä ei ole, sillä ruutuvaltit ei kädessä riitä ylittämään ruutukuningasta?
Mari, ei saa. Kun pelissä on maantuntopakko, valttipakko ja ylimenopakko, valttipakko on yhä voimassa, vaikka yli ei pääsisi. Tuossa tilanteessa on siis ensisijaisesti lyötävä ristiä, sitten valttia ja jotain muuta saa lyödä vain, jos ei ole valttia. Ylimenopakko tekee vain sen, että jos mahdollista, on lyötävä yli, se ei muista pakoista vapauta (esim. valttia ei saa lyödä, jos voi tunnustaa ajettua maata, vaikka vain valtilla pääsisi yli).