2-6 pelaajaa, 40 korttia. Italian suosituimpiin kuuluva briscola on yksinkertainen ja joustava ässäkymppipeli, ilman kymppejä tosin. Esittely, ei sääntöjä.
Avainsana: Pistetikkipelit
Pistetikkipeleissä korteilla on tietty pistearvo. Peleissä pyritään usein keräämään mahdollisimman paljon pisteitä tai vastaavasti välttää pisteiden keräämistä. Joissain peleissä esiintyy myös tikkien määrään liittyviä tavoitteita, kuten kaikkien tikkien kerääminen.
Vanhimmassa tunnetussa tikkipelissä karnöffelissä ei tunneta pisteitä. Sen sijaan kymmenisen vuotta nuorempi tarot on jo pistetikkipeli. Keksivätkö tarotin kehittäjät siis sekä valtit että pistetikkipelit? Se on mahdollista. Toisaalta on mahdollista, että varhaisissa tikkipeleissä tavoitteena on ollut yksinkertaisesti voittaa kortteja – sanalle ”tikki” ei ole olemassa varhaista vastinetta. Kenties ei-pistetikkipeleissä onkin arvottomien korttien sijasta kortteja, joiden kaikkien pistearvo on yksi tai 1/n, missä n on pelaajien määrä.
Kaikki pelit eivät kuitenkaan toimi pisteiden kanssa tarotin tavoin, joten on syytä arvella, että muitakin keksijöitä on. Esimerkiksi trappola on ollut alusta pitäen pistetikkipeli – pelin varhaisin maininta on vuodelta 1520 – mutta alunperin pelissä ei ollut valttia. Olisiko siihen lainattu tarotista pisteet, mutta ei valttia?
Joka tapauksessa pistetikkipelit ovat varmasti eurooppalainen keksintö, sillä niitä ei tunneta Persian ja Intian pelikulttuureissa. Pistetikkipelien puuttuminen englantilaisesta korttipeliperinteestä puolestaan osoittaa, että pistetikit keksittiin niin myöhään, että britit olivat ehtineet jo omaksua pisteettömät pelit.
Pistetikkipeleihin liittyy lähes aina lyhyellä pakalla pelaaminen. Useimpia pistetikkipelejä pelataan lyhennetyllä 40 tai 36 kortin pakalla, jotka ovat sittemmin lyhentyneet jopa 32 tai 24 korttiin. Tarotit ovat merkittävin poikkeus. Pistetikkipelit ovat ilmeinen ehdokas pakkojen lyhentymisen syyksi. Kun pisteet keskittyvät kuvakortteihin, arvottomilla numerokorteilla pelaaminen on tylsää. Kun numerokortit siivotaan pakasta pois, päästään arvokortteihin nopeammin käsiksi. Lyhyen pakan pelien puuttuminen Englannista on selvä todiste tämän yhteyden puolesta.
Dobbm
4-5 pelaajaa, 36 korttia. Itävaltalaisesta laaksosta löytynyt dobbm on oivallinen ässäkymppipeli, joka sopii hyvin myös aloittelijoille. Esittely, ei sääntöjä.
Baijerilainen tarock
3 pelaajaa, 36 korttia. Baijerilaista tarockia ei pelata tarock-korteilla, vaan kyseessä on tavallisille korteille sovitettu tarockin muoto ja oivallinen kolmen pelaajan tikkipeli. Esittely, ei sääntöjä.
Sheepshead
3-5 pelaajaa, 32 korttia. Runsasvalttinen sheepshead on Yhdysvalloissa schafkopfista kehitetty tikkipeli, jossa pelinviejä pelaa vaihtuvan parin kanssa muita vastaan. Esittely, ei sääntöjä.
Doppelkopf
4-5 pelaajaa, 2×24 korttia. Pohjois-Saksassa suositussa dokossa ristikuningattaret saaneet pelaajat pelaavat yhdessä muita vastaan. Esittely, ei sääntöjä.
Schafkopf
4 pelaajaa, 32 korttia. Baijerin kansallispeli schafkopf on skatin ja sheepsheadin edeltäjä ja edelleen suosittu peli. Esittely, ei sääntöjä.
Skat
3 tai 4 pelaajaa, 32 korttia. Tikkipelien arvostetuimpiin klassikoihin kuuluva skat on hienoin kolminpelattava tikkipeli.
Piquet
2 pelaajaa, 32 korttia. 32-korttiselle piquet-pakalle nimensä antanut peli on kaksinpelien suuria klassikoita ja tuttu jo 1600-luvulta asti. Esittely, ei sääntöjä.
Coteccio
3-7 pelaajaa, 40 korttia. Italialainen misääripeli coteccio johtaa kuolemiin, mutta elävien kirjoihin pääsee takaisin, kun maksaa lääkärille palkkion. Esittely, ei sääntöjä.
Schieberamsch
3 pelaajaa, 32 korttia. Skatin sivutuotteena syntynyt schieberamsch on mielenkiintoinen kolmen pelaajan misääripeli. Esittely, ei sääntöjä.